2022/1
Purkaminen ja säilyttäminen
Purkamista koskevien lukujen ja purkamiseen liittyviä esiselvityksiä kokevien lukujen uudistaminen
Rakennusten korjaaminen ja purkaminen ovat olennainen osa rakennuksen elinkaarta. Ekologisesti kestävässä rakentamisessa rakennukset suunnitellaan pitkäikäisiksi, energiatehokkaiksi ja niiden rakentamisessa käytetään vähähiilisiä ja mahdollisimman vähän luonnonvaroja kuluttavien rakennusmateriaaleja. Olennainen osa rakennusten kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä on niiden suunnitteleminen korjattaviksi ja muuntojoustaviksi. Näiden tavoitteiden ja periaatteiden tulisi ohjata uusien nykypäivänä kaikkien uusien rakennusten rakentamista. Rakentamista koskeva lainsäädäntö on Suomessa uusiutumassa ja siinä erityisesti uudisrakennushankkeisiin ryhtyville tulee aikaisempaa enemmän velvoitteita huomioida vähänhiilisen rakentamisen periaatteet ja suunnitella sen toteuttamisen toimenpiteet.
Olemassa oleva, eri aikakausina rakennettu rakennuskanta, tulee olemaan osa rakennettua ympäristöä vielä pitkään. Olemassa olevaa rakennuskantaa tulisi ensisijaisesti kunnostaa ja korjata, jotta rakennuksia ei tarvitsisi purkaa. On kuitenkin selvää, että osa rakennuksista on niin huonokuntoisia tai vaikeasti muunneltavissa käyttötarpeiden muutosten mukaisesti, että niiden purkamista ja uuden rakentamista niiden tilalle joudutaan myös tekemään. Erityisesti kaupungeissa ja kasvukeskuksissa rakennusten purkamista tehdään myös maankäytön muutostarpeista tai rakentamisen tehokkuusvaatimusten tarpeista johtuen.
KorjausRYLin purkamista ja purkamiseen liittyviä esiselvitystä koskevat luvut on uudistettu, jotta korjaushankkeisiin liittyvä purkaminen tai kokonaisten rakennusten purkaminen tehdään niin, että rakennuksen tässä elinkaaren vaiheessa huomioidaan kaikki olennaiset asiat niin teknisen työsuorituksen kuin turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Kiertotalousperiaatteet on nyt tuotu selkeäksi osaksi hyvää rakennustapaa ja voidaankin sanoa, että KorjausRYL määrittelee näin ollen hyvän purkutavan periaatteet.
Kiertotalouden kannalta olennaisia tavoitteita on asetettu niin EU:ssa kuin kansallisellakin tasolla. Suomi tavoittelee paikkaa kiertotalouden mallimaana ja on aktiivisesti edistänyt EU:ssa rakentamisen kiertotaloutta. Sitran johdolla Suomessa laadittiin vuonna 2016 maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta, joka päivitettiin vuonna 2019. Kiertotalous sai lisää kansallista painoarvoa vuonna 2021, jolloin julkaistiin vuoteen 2035 ulottuva kiertotalouden strateginen edistämisohjelma, jossa kiinteistö- ja rakennusalalle on asetettu myös merkittäviä tavoitteita kiertotalouden toteuttamisessa. Rakennetun ympäristön merkitys on kiistaton. Rakennukset ja rakentaminen tuottavat noin kolmasosan ilmastopäästöistä ja kuluttavat jopa puolet maapallolla käytettävistä luonnonvaroista. Lisäksi rakentamisesta ja purkamisesta syntyy jätettä, jonka osuus on yli kolmannes kaikesta Euroopan unionissa tuotetusta jätteestä 1.
Kiertotalous purkuvaiheessa tarkoittaa käytännössä sitä, että purkamisessa syntyvät materiaalit puretaan niin, että mahdollisimman suuri osa niistä pystytään edelleen säilyttämään taloudessa ja loppusijoitukseen tai -käsittelyyn päätyy vain haitallisia aineita sisältävät materiaalit sekä muu hyödyntämiskelvoton jäte. Jätteiden hyödyntämistä pitäisi ohjata määrällisen tavoitteen lisäksi myös materiaalien arvon säilyttäminen, jolloin ne hyödynnettäisiin korvaamassa aidosti mahdollisimman arvokkaita luonnon varoja. Suomen jätelainsäädäntöä on uudistettu vuonna 2021. Kiertotalous ja jätteiden hyödyntäminen keinona vähentää neitseellisten luonnon varojen käyttöä on ohjannut jätelainsäädännön uudistamista. Uudistuneen jätelainsäädännön vaatimukset on huomioitu minimivaatimuksina uudistetussa KorjausRYLissä.
Purkukartoitus on loppuvuodesta 2019 Suomessa sitä koskevan ympäristöministeriön oppaan myötä julkaistu uusi menettely, jossa ennen purkamista selvitetään syntyvät purkumateriaalit. Selvitys kattaa sekä haitallisia aineita sisältävät materiaalit että hyödyntämiskelpoiset rakennusosat ja purkumateriaalit. Purkukartoituksen tekeminen oikea-aikaisesti ja laadukkaasti mahdollistaa sen tulosten hyödyntämisen purkuhankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa ja on siten avain kiertotalousperiaatteiden mukaan toteutetulle purkuvaiheelle. KorjausRYLin purkukartoitusta koskeva luku ohjaa purkukartoitusten tilaajaa ja tekijää tekemään laadukkaan purkukartoituksen, jonka tulokset ovat hyödynnettävissä varsinaisen purkutyön toteutuksen suunnittelussa.
KorjausRYLin purkamista koskevissa työnosaluvuissa on kuvattu purkutöiden tekemiseen liittyvät vaiheet sekä turvallisuus ja ympäristönäkökohdat olennaisena osana hyvää purkutapaa. Purkumateriaalien erilliskeräys ja käsittely purkutyömaalla sekä mahdollisimman korkean kierrätysasteen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat niin ikään olennainen osa hyvää purkutyötä ja siten ne on nyt myös integroitu osaksi tekemistä koskevia lukuja. KorjausRYL purku-urakan hankintojen ja purkamista koskevien suunnitelmien viiteasiakirjana edesauttaa laadukkaan ja kiertotalouden mukaisen purkuvaiheen toteuttamisesta. Kun purkuvaiheessa mahdollisimman suuri osa siinä syntyvistä materiaaleista on purettu niin, että ne ovat hyödynnettävissä edelleen rakentamisessa tai rakennustuotteiden valmistuksessa, voidaan purkuvaiheen katsoa tehneensä oman osuutensa rakentamisen kiertotaloudessa.