RYL hyvän rakennustavan määrittäjänä
Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset (RYL) on hyvän rakennustavan kirjallinen kuvaus, joka sisältää rakennushankkeesta toiseen samansisältöisinä toistuvat laadunmääritykset. Ne tarjoavat kiinteistö- ja rakennusalan yhteisen laatukäsityksen avulla käytännön työkalun hyvän rakennustavan (rakentamistavan) mukaiseen suunnitteluun ja toteutukseen.
Rakentamista koskevan lainsäädännön lisäksi rakentamista ohjaa hyvä rakennustapa. Sen perusteet löytyvät maankäyttö- ja rakennuslaista (117 §) ja rakennusurakan yleisistä sopimusehdoista (YSE 1998 1 §). Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 117 §:n mukaan rakentamisessa tulee noudattaa hyvää rakennustapaa. Kyseistä pykälää koskevan lainvalmisteluaineiston, hallituksen esityksen HE 101/1998 mukaisesti hyvällä rakennustavalla viitataan sitovan norminannon ulkopuoliseen hyvää rakentamista täsmentävään tietopohjaan ja käytäntöön. Myös Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 velvoittavat urakoitsijaa noudattamaan hyvää rakennustapaa. YSE-ehdoissa todetaan, että urakoitsijan tulee suorittaa sopimuksen mukainen tehtävänsä ammattitaidolla noudattaen voimassa olevia rakentamista koskevia säädöksiä ja hyvää rakentamistapaa.
Sopimuksia tehtäessä on sekä rakennuttajalla että urakoitsijalla oikeus olettaa, että yhteisesti tunnustettu hyvä rakennustapa on olemassa. Tämän tunnustaa muun muassa Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen, YSE 1998:n 15 §:n määräys: Jos sopimusasiakirjoissa ei ole mainintaa rakennustyölle tai sen osalle asetettavista vaatimuksista, kuten laadun, määrän tai suoritustavan osalta, urakoitsijan on neuvoteltuaan asiasta tilaajan kanssa noudatettava sopimusasiakirjojen samanlaisista tai rinnastuskelpoisista suorituksista antamia määräyksiä tai näiden puuttuessa vastaavanlaisissa rakennustöissä yleensä noudatettavaa menettelyä hyvän ja kunnollisen työntuloksen aikaansaamiseksi.
Hyvään rakennustapaan viitataan myös asuntokauppalaissa (23.9.1994/843, 4 luvun 14 § Yleinen virhesäännös) ja kuluttajansuojalaissa (20.1.1978/38, taloelementtien kauppaa ja rakennusurakkaa koskevan 9 luvun 13 §:n virhesäännös). Näitä säännöksiä koskevissa hallituksen esityksissä (HE 14/1994 ja HE 360/1992) on mainittu erityisesti rakentamisen yleisten laatuvaatimusten merkitys hyvän rakennustavan arvioinnissa.
Suunnitelma-asiakirjoissa määritellään, millä rakennusmateriaaleilla, -tuotteilla ja tarvikkeilla infrarakenteet ja järjestelmät rakennetaan. RYL sisältää useimpien materiaalien laatuvaatimukset perustuen eurooppalaisiin tai kansainvälisiin tuotestandardeihin. Rakennusosissa voidaan käyttää useita vaihtoehtoisia materiaaleja tai tuotteita, ja niiden käyttö esitetään aina suunnitelmassa. RYL ei siten yleisenä viiteasiakirjana ole lupaus materiaalin käytöstä, vaan hyvän rakennustavan mukainen kuvaus suunnitelmassa esitetyn materiaalin vaadittavista ominaisuuksista, rakentamisen tai asentamisen vaatimuksista sekä laadun osoittamisen vaatimuksista. RYLin ohjekohtien asiat ovat tarkoitetut erityisesti suunnittelijalle hankekohtaisten suunnitelma-asiakirjojen laatimiseen ja rakentajalle hyvän rakennustavan mukaisiin toteutustapoihin.
Hyvän rakennustavan merkitys lainsäädännössä ja sopimuskäytännöissä on suuri. RYL määrittelee rakentamisen hyvää rakennustapaa viranomaismääräysten, standardien, alan ohjeiden ja hyvien käytäntöjen pohjalta. Se perustuu kiinteistö- ja rakentamisalan eri osapuolten yhteisymmärrykseen hyvän rakennustavan sisällöstä. Tämä on varmistettu työhön osallistuneiden toimikuntien laaja-alaisella kokoonpanolla ja yleisillä, avoimilla lausuntokierroksilla.
RYL-julkaisuissa ei voida tyhjentävästi luetella kaikkia hyvän rakennustavan kriteerit täyttäviä ratkaisuja, vaan hyvän rakennustavan edellyttämä taso voidaan saavuttaa myös tavalla, jota ei ole kuvattu RYL-julkaisussa. Lisäksi hyvän rakennustavan sisältö on muuttunut aikojen kuluessa. Se mitä ennen pidettiin hyvänä rakentamisena, ei välttämättä enää tämän päivän kokemusten ja tiedon valossa ole hyväksyttävissä.
RYL hankkeen asiakirjana
Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset (RYL) on laadittu helpottamaan hankekohtaisten asiakirjojen laadintaa. Hankekohtaisilla kaupallisilla asiakirjoilla tarkoitetaan rakennuttajan ja urakoitsijan välistä sopimussuhdetta määritteleviä asiakirjoja, esimerkiksi urakkasopimuksia. Hankekohtaisilla teknisillä asiakirjoilla tarkoitetaan sopimussuhteen kohdetta määritteleviä asiakirjoja, esimerkiksi rakennusselostuksia ja piirustuksia.
RYLin asema yleisenä teknisenä asiakirjana on samanlainen kuin Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen, YSEn asema yleisenä kaupallisena asiakirjana. RYLissä esitetään hankkeesta toiseen samanlaisina esiintyvät laatuvaatimukset, jotta niitä ei tarvitse joka kerta kirjoittaa auki uudestaan. Osapuolet voivat viittaamalla hankkeen asiakirjoissa RYLiin saattaa voimaan sen vaatimukset.
RYLin oikeusvaikutukset
Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 § edellyttää, että rakentamisessa noudatetaan hyvää rakennustapaa. Oikeudellisessa mielessä hyvään rakennustapaan vetoaminen ei ole mahdollista ilman huolellista argumentaatiota ja suhteellisen tarkkaa taustatietoa rakentamistavasta kyseessä olevassa yksittäistapauksessa.
Riitatilanteissa tuomioistuin voi joutua ratkaisemaan, mitä kyseisessä hankkeessa on pidettävä hyvänä menettelytapana kelvollisesta työsuorituksesta. Tällöin tuomioistuimen jäsenten rakennusteknisen asiantuntemuksen apuna on Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL, joka on käytännössä toistuvasti todettu yhdeksi hyvän rakennustavan parhaista kirjallisista lähteistä.
RYLin käyttöönotto ja astuminen voimaan hankkeessa
RYLin lukuja voidaan käyttää hankekohtaisten laatuvaatimusten laadinnan apuna kaikissa hankkeissa, jotka ovat suunnitteilla niiden ilmestyessä. Jos sopimusasiakirjat vaikenevat, ja syntyy tulkintaerimielisyyksiä teknisestä laatutasosta, sovelletaan RYLin laatutasoa, elleivät erityiset seikat velvoita soveltamaan muuta ohjetta.