Alusrakenne
Tasattu, tiivistetty ja tarvittaessa lujitettu maapohja, pengertäyte tai sora- taikka sepeliarina ja sen alla oleva maapohja.
Asfaltti
Päällysteenä yleisesti käytetty materiaaliseos, joka koostuu kiviaineksesta, bitumisesta sideaineesta ja lisäaineista.
Asfalttibetoni (AB)
Yleisin Suomessa käytetty asfalttityyppi. Asfalttibetonia käytetään yleensä liikennöidyillä alueilla.
Asfalttipäällyste
Suunnitellun pinnan mukaisten muotojen mukaan tasatulle alustalle levitettävä päällyste.
Bentoniitti
Luonnossa esiintyvä savi, joka sisältää 70 – 90 % montmorilloniittisavimineraalia. Bentoniitin päätyypit ovat kalsium- ja natriumbentoniitti sekä natriumaktivoitu kalsiumbentoniitti. Bentoniitin käyttö perustuu sen kykyyn paisua moninkertaiseksi kastuessaan.
Bentoniittimaa
ks. maabentoniitti.
Betonityö
Työkokonaisuus, johon kuuluvat valmistavat toimenpiteet, muottityöt, raudoitus, betonointi ja jälkihoito.
Betonin sideaine
Betonissa sideaineiden tehtävänä on liittää kiviainekset yhteen kovaksi kestäväksi rakenteeksi. Betonissa sideaineita ovat sementti ja seosaineet kuten masuunikuona, silika ja lentotuhka. Betonin CO2 päästöjen vähentämiseksi kehitetään uusia sideaineita, kuten esimerkiksi metakaoliini tai vaihtoehtoisia sideaineita, kuten esimerkiksi geopolymeerit.
Betonin seosaine
Betonin raaka-aineena voidaan käyttää sementin lisäksi myös hienojakoisia mineraalisia seosaineita, joilla voidaan vaikuttaa betonin ominaisuuksiin. Seosaineet ovat teollisuuden sivutuotteina syntyviä aineita, joita hyödyntämällä on mahdollista alentaa betonin CO2 päästöjä. Yleisimpiä betonissa käytettäviä seosaineita ovat lentotuhka, masuunikuona ja silika. Seosainetta voidaan lisätä joko sementin valmistajan toimesta sementtiin tai betonitehtaalla betonin osa-aineena.
Betonipeitteen vähimmäisarvo
Työraudoitusta ja raudoitusta suojaavan betonipeitteen pienin sallittu arvo.
Enimmäispoikkeama
Toleranssiluokka 1, jonka ylitys yleensä edellyttää joko rakenteen korjaamista sopimusasiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukaiseksi tai sen uudelleenrakentamista.
Esikuormitus
Pohjanvahvistusmenetelmä, jossa kokoonpuristuvien maakerrosten päälle rakennetaan ennakkoon ennen varsinaista rakentamista penger tai muu kuormittava rakenne. Esikuormittamalla voidaan vähentää rakennusajan aikana tapahtuvia ja sen jälkeisiä painumia ja parantaa maapohjan kantavuutta.
Geomembraani
Polymeeristä valmistettu, ohut veden ja kaasujen kulkeutumisen estämiseen tarkoitettu tiivistyskalvo eli synteettinen muovigeoeriste (GBR-P).
Geopolymeeri-injektointi
Menetelmä, jossa maahan injektoidaan nopeasti reagoivaa paisuvaa nestemäistä polymeeria, joka paisuessaan täyttää maassa olevaa huokostilaa ja tiivistää ympäröivää maata. Paisuntapaineesta ja pystyjännityksestä riippuen polymeeri voi myös nostaa yläpuolisia rakenteita. Polymeeri ja maa muodostavat polymeerin kovetuttua yhtenäisen matriisin, jonka lujuus ja jäykkyys ovat luonnontilaista maata suurempia, ja vedenläpäisevyys luonnontilaista maata pienempi.
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen tai palvelun ilmastovaikutusta muunnettuna hiilidioksidiekvivalenteiksi. Rakennus- ja infrahankkeiden osalta hiilijalanjäljellä tarkoitetaan yleensä elinkaaren hiilijalanjälkeä. Elinkaaren hiilijalanjäljellä tarkoitetaan hiilijalanjälkeä, joka kattaa koko elinkaaren ilmastovaikutukset. Rakennuksen osalta elinkaaren hiilijalanjälki kattaa ilmastopäästöt tuotteiden valmistuksesta, rakentamisesta, rakennuksen käytöstä ml. huollot ja energia sekä rakennuksen purusta elinkaaren lopussa. Infrahankkeissa tarkastellaan usein vain valmistuksen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä.
Hiekkasuojattu putkisto
Kaapeliputket, jotka suojataan päältä ja sivuilta hiekkatäytöllä.
Hyötypuu
Puu, joka on 1,3 m:n korkeudelta vähintään 80 mm paksu.
Irtilouhinta
Louhintamenetelmä, jossa kallio rikotaan louhimalla suunnitelmissa määritetylle irtilouhintatasolle. Rikottu/irroitettu kivimassa jätetään paikoilleen suunnitelmissa määritetyn kaivutason alapuolella sekä tarvittaessa tiivistetään ja kiilataan.
Itsetiivistyvä betoni (ITB)
Erittäin notkea, hyvin valuva ja leviävä betoni, joka tiivistyy erottumatta oman painonsa avulla ilman täryttämistä.
Jatkuva mittaus
Ajallisesti jatkuva mittaus.
Juoksukivi
Leikattuun reunaan poikittaissuuntaisena kiveysalueeseen nähden asennettava yksi ehjä betonikivi- tai laattarivi.
Jäljitettävyys
Kyky jäljittää jonkin kohteen rakennustapaan, työn lopputulokseen, kunnossapitoon tai käyttöön liittyvät tiedot taltioitujen tietojen avulla.
Jälkilouhinta
Tarkkuuslouhintamenetelmä, joka tehdään joko kentän räjäytyksen jälkeen louhimalla reunoille jätetty kaista erillisenä tai kentän räjäytyksen yhteydessä räjäyttämällä reunareikärivit nallien hidastusta hyväksi käyttäen sen jälkeen, kun varsinaisen kentän rei’ät on räjäytetty.
Jännittämistyö
Työkokonaisuus, johon kuuluvat jännittäminen ja injektointi sekä muut samassa yhteydessä tehtävät työt.
Kaivantoseinä
Sortumavaaran estämiseksi esimerkiksi teräsponteilla, kaivinpaaluilla tai osina valettavalla teräsbetonilla tehtävä kaivannon reunan tukiseinä.
Kaivuluokitus
Maan kaivuominaisuuksiin perustuva luokitus, joka on esitetty Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen geotekniikan laboratoriontiedonannossa n:o 1 Maalajien kaivuluokitus. Julkaisussa esitetään luonnontilaisten maalajien kaivuluokat (eloperäisten E1…E3, hienorakeisten H1…H3, karkearakeisten K1…K3 ja moreenimaalajien M1…M3) sekä rakennettujen maakerrosten ja täytemaan kaivuluokat (T1…T4).
Kannettava pudotuspainolaite
Kevyt pudotuspainolaite, jota käytetään täyttöjen tiiviys- ja kantavuusmittauksiin, esim. Loadman.
Kantavuus
Levykuormituskokeella ja pudotuspainolaitteella mitattu muodonmuutosmoduuli E2, joka liittyy täyttöjen tiiviys- ja kantavuusmittauksiin.
Kasvualusta
Kasvillisuusalueen pintakerros (oleva tai valmistettava), jossa kasvien juuret pääasiassa sijaitsevat ja josta ne ottavat tarvitsemansa ravinteet ja veden.
Kelpoisuusasiakirja
Vaihtoehtoinen termi työmaan laadunvarmistusdokumentaatiolle.
Kemiallinen kestävyys
Materiaalin ominaisuuksien säilyminen pitkäaikaisen kemiallisen kuormituksen alaisena.
Kenttäkerroskasvillisuus
Maan pintaa peittävä ruohovartisista kasveista tai varvuista muodostuva alin kasvillisuuskerros, joka sisältyy pintamaahan.
Kevennystäyttö
Luonnollista maa-ainesta tai tyypillisiä rakennekerrosmateriaaleja kevyemmistä materiaaleista tehty penger- ja maarakenteen täyttö.
Kitkapaalu
Ks. paalu.
Koheesiopaalu
Ks. paalu.
Kulutuskerros
Liikennealueen ylin päällystekerros, joka on kosketuksissa liikenteen kanssa.
Laatu
Tarkoittaa tilanteesta riippuen toiminnan/palvelun laatua tai tuotteen/ rakenteen teknistä laatua. RYL:in yhteydessä laatu tarkoittaa teknistä laatua.
Laadunhallinta
Tuotteen tai palvelun vaatimustenmukaisen laadun ylläpito ja hallinta.
Laadunhallintajärjestelmä
Johtamisjärjestelmä, jonka avulla suunnataan ja ohjataan organisaatiota laatuun liittyvissä asioissa.
Laaduntarkastus
Mittaus-, testaus- ja tarkastustoimenpiteet, joiden avulla varmistutaan siitä, että tuote tai palvelu täyttää asetetut laatuvaatimukset.
Laadunvarmistus
Laadunvarmistuksella huolehditaan määriteltyjen laatuvaatimusten täyttymisestä ja se on osa laadunhallintaa.
Laadunvarmistusasiakirjat
Tuotantoa varten laaditut suunnitelmat ja laaturaportit sekä laadunvarmistukseen liittyvät muut asiakirjat.
Laatupoikkeama
Rakennusaineen, rakenteen, varusteen tai laitteen laatuvaatimuksen täyttymättömyys. Poikkeama voi ilmetä esim. vauriona, haittana tai puutteellisuutena.
Laaturaportti
Yleensä urakoitsijan kokoama raportti, jolla pyritään osoittamaan rakenteen, tietyn työkokonaisuuden tai rakenneosan vaatimustenmukaisuus.
Laaturaportointi
Mittaus-, tarkastus- ja testaustulosten perusteella tapahtuva laatu- ja poikkeamaraporttien laatiminen sekä niiden toimittaminen joko urakoitsijan tai tilaajan organisaatiolle.
Laatusuunnitelma
Asiakirja, jossa määritellään, mitä menettelyjä ja niihin liittyviä resursseja tiettyyn projektiin, tuotteeseen, prosessiin tai sopimukseen sovelletaan, kuka niitä soveltaa ja missä vaiheessa.
Laatuvaatimus
Ohjearvo tai raja-arvojen väliin jäävä alue tai sanallinen laadun määrittely.
Liikennöity alue
Kuormitettu piha-alue, kuten alueet, joilla liikutaan ajoneuvoilla tai kävellen.
Lisärunkoaine
Massastabiloitavan maakerroksen (esim. turve tai lieju) mineraaliainespitoisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä stabiloitavan maakerroksen pinnalle esim. savea, hiekkaa, kivituhkaa, tms., joka sekoitetaan stabiloitavaan maakerrokseen ennen sideaineen sekoittamista.
Luonnonkiviaines
Mineraalinen kiviaines, jonka valmistuksessa on käytetty vain mekaanisia menetelmiä. Luonnonkiviaines voi olla kalliosta murskattua tai peräisin sora-, moreeni- tai hiekkamuodostumista.
Luonnon lajittama kiviaines
Glasiaalista (jäätikkösyntyinen) tai fluviaalista (virtaavaan veteen muodostunut) alkuperää oleva luonnon kiviaines.
Loppukaivu
Viimeiseksi kaivettava 0,2 metrin osuus ennen lopullisen kaivutason saavuttamista.
Lyöntipaalu
Ks. paalu.
Maabentoniitti (käytetään myös termiä bentoniittimaa)
Materiaaliseos, jonka runkoaineena käytetään usein luonnon kiviaineksia, joiden vedenläpäisevyyttä pienennetään bentoniitilla.
Maalajiryhmät ja maalajit
Geotekninen tai SFS-EN ISO -maaluokitus määrittelevät maalajiryhmät ja maalajit. Geotekninen maaluokitus on esitetty Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen geotekniikan laboratorion tiedonannossa n:o 14 Geotekninen maaluokitus ja SFS-EN ISO luokitus SFS-käsikirjassa 179-1 Geotekninen tutkimus ja koestus. Osa 1: Maan ja kallion luokitukset.
Käytetty luokitus on aina ilmoitettava, koska lyhenteet tarkoittavat eri luokituksissa eri maalajeja.
Kivennäismaalajien raekokolajitteet kummankin luokituksen mukaan esitetään taulukossa Te:T1.
Taulukko Te:T1. Kivennäismaalajien raekokolajitteet, geotekninen luokitus ja SFS-EN ISO -luokitus.
| Päälajite | Lyhennys | Alalajite | Rakeiden läpimitta, mm | ||
| Nimi | GEO | SFS-EN ISO | GEO | SFS-EN ISO | |
| Savi | Sa | Cl | ≤ 0,002 | ≤ 0,002 | |
| Siltti | Si | Si | > 0,002…0,06 | > 0,002…0,063 | |
| FSi | Hienosiltti | > 0,002…0,006 | > 0,002…0,0063 | ||
| MSi | Keskisiltti | > 0,006…0,02 | > 0,0063…0,02 | ||
| CSi | Karkeasiltti | > 0,02…0,06 | > 0,02…0,063 | ||
| Hiekka | Hk | Sa | > 0,06…2,0 | > 0,063…2,0 | |
| FSa | Hieno | > 0,06…0,2 | > 0,063…0,2 | ||
| MSa | Keski | > 0,2…0,6 | > 0,2…0,6 | ||
| CSa | Karkea | > 0,6…2,0 | > 0,6…2,0 | ||
| Sora | Sr | Gr | > 2,0…60,0 | > 2,0…63 | |
| FGr | Hieno | > 2,0…6,0 | > 2,0…6,3 | ||
| MGr | Keski | > 6,0…20,0 | > 6,3…20,0 | ||
| CGr | Karkea | > 20,0…60,0 | > 20,0…63,0 | ||
| Kivet | Ki | Co | > 60…600 | > 63…200 | |
| Pienet kivet | > 60…200 | ||||
| Suuret kivet | > 200…600 | ||||
| Lohkareet | Lo | Bo | > 600 | > 200…630 | |
| Suuret lohkareet | LBo | > 630 |
Ohje
Kasvillisuusrakenteissa käytetään rakennusteknistä maalajiluokitusta. Tämän luokituksen mukaan maalajit jaetaan seuraavasti:
Savi läpimitta alle 0,002 mm
Hiesu 0,002…0,02 mm
Hieta 0,02…0,2 mm
Hiekka 0,2…2,0 mm
Sora 2,0…20,0 mm.
Maalajit esitetään geoteknisen luokituksen mukaan taulukossa Te:T2.
Taulukko Te:T2. Maalajit, geotekninen luokitus.
| Maalajiryhmä | Maalaji | Lyhennys | Lajitepitoisuus, painoprosenttia | Raekoko | ||
| Savi | Hienoaines | Sora | d50, mm | |||
| Eloperäiset maalajit | Turve | Tv | ||||
| Lieju | Lj | |||||
| Hienorakeiset maalajit | Savi | Sa | > 30 | |||
| Siltti | Si | < 30 | > 50 | < 5 | > 0,06 | |
| Karkearakeiset maalajit | Hiekka | Hk | < 50 | < 50 | 0,02…2 | |
| Sora | Sr | < 5 | > 50 | 2…60 | ||
| Moreenimaalajit | Silttimoreeni | SiMr | > 50 | > 5 | < 0,06 | |
| Hiekkamoreeni | HkMr | 5…50 | 5…50 | 0.06…2 | ||
| Soramoreeni | SrMr | > 5 | > 50 | > 2 |
Ohjearvot mineraalisten maa-ainesten jakamiseksi eri lajitteiden määrien perusteella esitetään taulukossa Te:T3 (SFS-EN ISO 14688-2).
Taulukko Te:T3. Ohjearvot mineraalisten maa-ainesten jakamiseksi eri lajitteiden määrien perusteella (SFS-EN ISO 14688-2).
| Lajite | Lajitteen pitoisuus paino-% materiaalista ≤ 63 mm | Lajitteen pitoisuus paino-% materiaalista ≤ 0,063 mm | Maa-aineksen nimi | Päänimi |
| Lisänimi | ||||
| Sora | 20…40 | sorainen | ||
| > 40 | sora | |||
| Hiekka | 20…40 | hiekkainen | ||
| > 40 | hiekka | |||
| Siltti + savi | 5…15 | < 20 | hieman silttinen | |
| (hieno maa-aines) | ≥ 20 | hieman savinen | ||
| 15…40 | < 20 | silttinen | ||
| ≥ 20 | savinen | |||
| > 40 | < 10 | siltti | ||
| 10…20 | savinen | siltti | ||
| 20…40 | silttinen | savi | ||
| > 40 | savi |
Massanvaihto
Korvattavat massat kaivetaan pois ja syntynyt tila täytetään maalla tai muulla materiaalilla.
Massastabiloinnin tilavuus
Ilmoitetaan yleensä stabiloitavan maakerroksen tilavuutena ennen stabilointia ja ennen stabiloidun massan tiivistymistä tiivistyspenkereen alla.
Mineraalinen tiivistyskerros
Savesta, moreenista tai maabentoniitista muodostuva kerros, jonka vedenläpäisevyyskerroin k on yleensä enintään 1 × 10–9 m/s. Kulkeutuminen tapahtuu pääasiassa materiaalin huokosten kautta tapahtuvana advektiivisena virtauksena.
Murske
Murskaustuotteiden yleisnimitys. Murskeet voidaan valmistaa kalliosta, sorasta, moreenista tai uusiomateriaaleista.
Murskesora (Ms)
Soran tai soramoreenin murskauksessa saatu kiviaines, jossa on kaikilta sivuiltaan murtopintaisia, osittain murtopintaisia ja täysin luonnonpintaisia rakeita.
Ohjearvo
Rakenteen tai rakennusaineen laadulle asetettu tavoitearvo.
Ongelmajäte
Ks. vaarallinen jäte.
Otanta
Näytteiden ottaminen rakenteesta tai rakennusaineesta joko satunnaisesti tai määrävälein näytteenottosuunnitelman mukaisesti.
Paalu
Maahan asennettava kantava rakenne, joka siirtää rakennuksen ja rakenteiden kuormia kantavaan maakerrokseen tai kallioon. Paalut voivat olla teräsbetonia, terästä tai puuta. Paalutyyppejä ovat tukipaalu, kitkapaalu ja koheesiopaalu. Paaluja voidaan asentaa esimerkiksi lyömällä (lyöntipaalu) tai poraamalla (pora- ja kaivinpaalut).
Tukipaalu siirtää pääosan kuormista kärjen välityksellä kallioon tai kantavaan maakerrokseen.
Kitkapaalu siirtää pääosan kuormastaan kitkamaakerroksiin vaippapinnalla vaikuttavan kitkan välityksellä.
Koheesiopaalu siirtää kuormansa koheesiomaakerroksiin vaippapinnalla vaikuttavan adheesion välityksellä.
Lyöntipaalu on puu-, teräsbetoni- tai teräspaalu, joka saatetaan maahan lyömällä sitä pudotusjärkäleellä tai muulla iskevällä laitteella ja joka jää rakenteen toimivaksi osaksi. Lyötävien paalujen kärjet suojataan ensisijaisesti kalliokärjellä.
Paaluantura
Yhden tai useamman paalun yläpäähän valettu tai kiinteästi asennettu teräsbetoni- tai teräsrakenne, jonka päälle tehdään yläpuolisten rakenteiden edellyttämät perusmuurit tms. palkistot.
Paalulaatta
Paalujen yläpäähän valettu yhtenäinen laattamainen rakenne, joka jakaa yläpuolisen rakenteen kuormat paaluille.
Painuma
Rakenteen pystysuora muodonmuutos, joka johtuu maapohjan tiivistymisestä tai aineen poistumisesta siitä. Yleisimpiä painumien aiheuttajia ovat kuormituslisäykset, orgaanisen aineksen hajoaminen tai huokosveden poistuminen.
Perustamistaso
Suunnitelmissa määritellyn rakenteen alapinnan taso.
Perustusrakenne
Rakenne, joka välittää rakenteen kuormitukset maa- tai kalliopohjalle.
Pilaantunut maa
Haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää viranomaisten säätämän haitta-aineen raja-arvon.
Pilaantuneen maa-alueen puhdistaminen
Ensisijaisena tavoitteena on poistaa haitta-aineita, muuttaa niiden ominaisuuksia tai rajoittaa niiden kulkeutumista ympäristö- ja terveysriskien vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle.
Pilarikenttä
Stabilointikohde voi koostua useasta pilarikentästä, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta osa-alueesta.
Pilarilamellit
Toisiaan leikkaavista pilareista muodostuvat suorat tai kaarevat pilaririvit. Lamelli voi muodostua yhdestä pilaririvistä tai useammasta vierekkäisestä samansuuntaisesta toisiaan leikkaavasta pilaririvistä.
Pintamaa
Humuspitoinen kasvillisuuden juuristokerros.
Pitkäaikaiskestävyys
Materiaaliominaisuuksien pitkäaikainen säilyminen käsittäen erityisesti kemialliset ja fysikaaliset muutokset. Muutokset voivat olla materiaalille ominaisia, mutta niitä voivat edistää myös erilaiset ulkoiset kuormitukset.
Pohjanvahvistus
Heikosti kantavan maapohjan käsitteleminen sellaisin menetelmin, että rakennusten ja rakenteiden maanvarainen perustaminen, pengerten rakentaminen maan varaan tai kaivantojen tekeminen tulee mahdolliseksi tai alkuperäistä tilaa edullisemmaksi.
Pohjarakennussuunnitelma
Pohjarakenteiden geotekninen ja rakenteellinen suunnittelu ja mitoitus esitettyinä tietomallein, piirustuksin, laskelmin ja työselostuksin.
Pohjavedenhallintasuunnitelma
Erityissuunnitelma, joka ottaa huomioon mahdollisen pohjaveden väliaikaisen tai pysyvän alentamisen vaikutuksen rakennuspaikkaan ja sen ympäristöön. Pohjavedenhallintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteet pohjaveden laadun, korkeus-/painetason tarkkailun osalta sekä huomioidaan toimintamallit pohjavedentasoa ja laatua uhkaavissa poikkeustilanteissa. Pohjavedenhallintasuunnitelmaan tulee sisältyä mm. seuraavat asiat:
- kohteen yleistiedot ja rakennusprojektin vastuutahot sekä yhteystiedot,
- rakennusprojektin yleiskuvaus,
- rakennuspaikan ja ympäristön maaperä- ja pohjaolosuhteiden kuvaus
- pohjaveden suojaustarve rakennuspaikassa ja ympäristössä sekä esitetyt suojaustoimenpiteet,
- kuvaus työnaikaisista ja rakennuspaikassa pysyvistä pohjaveden suojaustoimenpiteistä,
- selvitys maaperän kanssa kosketuksiin joutuvien kemikaalien ja materiaalien haitattomuudesta pohjavedelle,
- toimintamalli ja suunnitelma siitä, miten pohjaveden laatua tai korkeus-/painetasoa uhkaavissa poikkeustilanteissa toimitaan ja
- pohjaveden tarkkailuohjelma.
Pohjarakenteet
Pohjarakenteet ovat joko pysyviä, kuten rakennuksen tai rakenteiden perustukset, maanvastaiset seinä- ja lattiarakenteet, kuivanapito-, routasuojaus- ja muut suojausrakenteet, sekä massanvaihdot, maavallit ja luiskat tai työnaikaisia, kuten kaivantojen tukirakenteet, pohjavedenalennusrakenteet sekä työnaikaiset suojausrakenteet.
Ponttiseinä
Pystysuorista teräsponteista ja tukiseinän tuentaan käytettävistä rakenneosista koostuva kaivannon tukiseinä.
Päällysrakenne
Alusrakenteen (pohjamaa tai pengertäyte) yläpuolella olevien kerrosten yhteisnimitys. Päällysrakenne sisältää päällystekerrokset ja sitomattomat kerrokset. Päällysrakenteen sitomattomat kerrokset voivat sisältää kantavan-, jakavan- ja suodatinkerroksen.
Päätoteuttaja
Pääurakoitsija tai tilaaja tai muu osapuoli, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta.
Raivaaminen
Kivien, kantojen, kasvillisuuden ja jätteiden irrottaminen ja vieminen rakennustyötä haittaamattomaan paikkaan rakennusalueella tai pois rakennusalueelta.
Raja-arvo
Ohjearvo ± sallittu poikkeama.
Rakennusgeologinen kallioluokitus
Kallion kivilaatuun ja rakoiluun perustuva luokitus, joka on esitetty Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen geotekniikan laboratorion tiedonannoissa n:o 12 Rakennusalan kallioluokitus ja n:o 25 Rakennusgeologisen kallioluokituksen soveltaminen. SFS-EN ISO -luokitus esitetään SFS-käsikirjassa 179-1 Geotekninen tutkimus ja koestus. Osa 1: Maan ja kallion luokitukset. Käytetty luokitus tulee aina ilmoittaa.
Rakennusjäte
Rakennustoiminnasta peräisin oleva jäte.
Rakennuttaja
Luonnollinen tai juridinen henkilö, jonka lukuun rakennustyö tehdään ja joka viime kädessä vastaanottaa työntuloksen. Rakennuttaja on juridisesti myös tilaaja häneen suorassa sopimussuhteessa oleviin muihin rakennushankkeen osapuoliin, esimerkiksi pääurakoitsijaan nähden. Arkikielessä rakennuttajaa kutsutaan työmailla tilaajaksi. On kuitenkin hyvä huomata, että juridisesti rakennuttaja on tilaaja vain itsensä ja omien suorien sopijakumppaniensa välisissä sopimussuhteissa. Tästä johtuen Rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE) määrittävät, että tilaaja on urakoitsijan sopimuskumppani, joka on tilannut urakkasuorituksen, ja että tilaajana voi toimia rakennuttaja tai urakoitsija. On yleistä, että rakennuttaja omistaa kiinteistön tai muutoin hallitsee rakennuspaikkaa, ja hakee nimissään rakentamisen viranomaisluvat. Tällöin rakennuttaja on samalla myös lainsäädännön tarkoittama rakennushankkeeseen ryhtyvä. Rakennuttaja on se rakennushankkeen osapuoli, joka hankkii tarvittavat suunnitelmat ja rahoituksen, solmii lukuunsa rakennushankkeen toteutussopimukset sekä teettää ja vastaanottaa rakennustyöt.
Raskas pudotuspainolaite
Pudotuspainolaite, jota käytetään täyttöjen tiiviys- ja kantavuusmittauksiin, esim. Heavy Loadman ja KUAB:n pudotuspainolaite. Asennetaan trailerille tai pakettiautoon.
Routa
Maassa olevan veden jäätymisen johdosta kovettunut maakerros.
Routiminen
Maakerros routii (laajenee), jos maa-aines on routivaa ja jäätyvään (routaantuvaan) kerrokseen imeytyy tai kulkeutuu lisää vettä.
Routasuojaus
Rakenne, jolla rajoitetaan tai estetään roudan tunkeutumista routivaan alusrakenteeseen tai pohjamaahan. Routasuojaus voidaan tehdä kivennäismaakerroksena tai routaeristettynä rakenteena.
Rusnaus
Louhitun kalliopinnan puhdistaminen louhinnassa rikkoutuneesta kallioaineksesta.
Salaojamatto
Nesteiden ja kaasujen johtamiseen tasossaan tarkoitettu geosynteettinen komposiittituote, joka tyypillisesti koostuu vettä johtavasta ytimestä ja suodatinkankaista ytimen toisella tai molemmilla puolilla. Toimii osana maarakenteen kuivatusjärjestelmää.
Sallittu poikkeama (toleranssi)
Tarkoittaa laatuvaatimukseen liittyvää suurinta sallittua positiivista tai negatiivista poikkeamaa. Positiivinen poikkeama tarkoittaa poikkeamaa ylöspäin tai teoreettista mittaa suurempaa arvoa ja negatiivinen poikkeama vastaavasti poikkeamaa alaspäin tai teoreettista mittaa pienempää arvoa.
Sekoitinkärki
Maa-aineksen rakenteen hajottamiseen, sideaineen syöttöön ja sideaineen sekoittamiseen käytetty työkalu (esim. massa- ja pilaristabiloinnissa).
Sepeli (Sp)
Louheen tai kivien murskauksessa saatu, kaikilta sivuiltaan murtopintainen kiviaines, josta on seulomalla poistettu hienoaines.
Settiseinä
Tukiseinätyyppi, joka koostuu maahan pystysuoraan asennetuista teräskannattimista, joihin niiden välillä olevat vaakasuorat settilankut, -parrut tai -palkit tuetaan.
Syvästabiloinnin sideaine
Sisältää yhtä tai useampaa reaktiivista materiaalia esim. kalkkia, sementtiä, kipsiä, kuonaa ja/tai tuhkaa.
Syvästabiloinnin sideaineresepti
Määrittää käytettävän sideaineen tyypin ja määrän (kg/m3).
Stabiloinnin sideaineseos (seossideaine)
Sisältää kahta tai useampaa reaktiivista materiaalia, jotka voivat olla myös teollisuuden sivutuotteita tai jätemateriaaleja, esim. kipsi, masuunikuona ja lentotuhka.
Stabiloinnin täyteaineen reaktiivisuus
Vähäinen tai sitä ei ole, mutta se edistää sideainereaktiota ja siten lisää stabiloidun materiaalin lujuutta.
Stabilointiruutu
Massasyvästabiloinnissa sideaine syötetään stabiloitavaan maakerrokseen stabilointiruutukohtaisesti, ruudun pinta-ala on yleensä noin 3-5 m × 3-5 m ja syvyys on stabiloitavan kerroksen paksuus.
Stabiloitu kaivumaa
Tarkoittaa pilarikentästä tai massastabilointiruudusta esim. putkikaivannon kohdalta kaivettua maata. Tarkoittaa myös pilaria stabiloitaessa pilarin kohdalla ylösnoussutta sideaineen sekaista maata.
Stabiloitu pengermaa
Tarkoittaa rakennusmateriaalina (ei pohjanvahvistuksena) käytettävää pehmeää maata (esim. savea tai ruoppausmassaa), jonka jäykkyyttä on lisätty sekoittamalla siihen sideainetta.
Suihkuinjektointi
Veden ja sideaineen suspensio suihkutetaan maahan joko pilarin muotoon, pilareista muodostuvan seinämäisen tai muun jatkuvan yhtenäisen rakenteen taikka paneelin muotoon. Valmiin pilarin tai suihkuninjektoidun massan yksiaksiaalisen puristuslujuuden vaatimus on enintään 10 MPa.
Suodatinkangas
Maa- ja vesirakennustöiden yhteydessä käytettävä kangasmainen tai huopamainen tuote, joka toimii ensisijaisesti erilaisten maa- ja kiviainesten välisenä erottajana ja suodattimena. Tietyin edellytyksin voidaan joitakin kangastyyppejä käyttää myös rakenteiden kuivatukseen ja lujitukseen.
Suodatinkriteeri
Määrää ehdot vierekkäisten maakerrosten rakeisuuksille, jotta kerrokset eivät sekoitu toisiinsa.
Synteettinen geolujite
Lujitekankaita, lujiteverkkoja tai yhdistelmälujitteita (esim. suodatinkangas ja lujiteverkko samassa tuotteessa). Geolujite on yleistermi lujittaville, yleensä vaakasuorille, lisäosille täytöissä ja maarakenteissa.
Syvästabilointi
Pehmeiden maakerrosten pohjanvahvistusmenetelmä, jossa maahan painetun sekoittimen avulla mekaanisesti sekoitetaan sideaine siten, että maahan muodostuu lujittuneita pilareita (pilaristabilointi) tai lujittunut kerros (massastabilointi).
Tarkkuuslouhinta
Tarkkuudeltaan sellainen louhinta, jossa louhittu pinta poikkeaa teoreettisesta louhintarajasta enintään 200 mm kallioon päin ja enintään 0 mm louhittuun tilaan päin.
Tavanomainen jäte
Jäte, joka ei ole vaarallista jätettä (VNa 331/2013).
Tekninen työsuunnitelma
Työn teknistä toteuttamista varten laadittu yksityiskohtainen suunnitelma.
Tiivistyspenger
Stabiloidun maakerroksen päälle rakennettava kitkamaakerros, jolla tiivistetään sideaineen syötön ja sekoitustyön jäljiltä kuohkea stabiloitu kerros.
Tiiviysaste
Rakenteessa saavutetun kuivatilavuuspainon ja tietyllä työmäärällä, esim. Proctor-kokeella saavutetun maksimikuivatilavuuspainon suhde.
Tilaaja
Urakoitsijan sopimuskumppani, joka on tilannut urakkasuorituksen.
Toleranssi
Ks. sallittu poikkeama.
Toteutumapiirustus
Piirustus, jossa rakenne on esitetty sellaisena kuin se on toteutettu.
Tukipaalu
Ks. paalu.
Tuotekelpoisuus
Tuotekelpoisuuden osoittamisen menettelyt on kuvattu MaaRYLin liitteessä 21.
Tuotteistamaton sideaine
Syvä- tai kerrosstabiloinnissa käytettävä sideaine tai sideaineseos, jota ei ole tuotteistettu (tai tuotteistus on kesken) ja jonka seosaine (tai useampi) voi olla uusiomateriaalia. Tuotteistus voi koskea sideainetta/sideaineseosta tai sen seosainetta. Tuotteistamatonta, uusiomateriaaleja sisältävää, sideainetta/sideaineseosta voidaan käyttää MARA-asetuksen mukaisesti (tietyt uusiomateriaalit ja kohteet) tai muutoin luvitettuna. Tuotteistamattoman sideaineen käytöstä on sovittava rakennuttajan kanssa.
Tuotteistettu sideaine (kaupallinen sideaine)
Stabiloinnin sideainekäyttöön tarkoitettu tuote, joka on CE-merkitty tai jolla on tuotehyväksyntä kyseiseen käyttötarkoitukseen.
Turvallisuusasiakirja
Rakennuttajan laatima hankekohtainen asiakirja rakennustyön valmisteluun, suunnitteluun ja toteutusvaiheeseen.
Työalusta
Työkoneiden työalusta suunnitellaan tapauskohtaisesti maaperän lujuuden ja käytettävän kaluston mukaan. Työalustat voivat olla esimerkiksi kitkamaakerroksia, teräslevyjä, hirsiteloja sekä paalutettuja tai lujitettuja rakenteita.
Työmaan aluesuunnitelma
Suunnitelma, jossa esitetään työmaalla tapahtuvan rakentamisen laadun, sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat työmaatasoiset järjestelyt.
Työmaan turvallisuussuunnitelma
Päätoteuttajan laatima työmaan työturvallisuutta koskeva asiakirja.
Työvaiheen laatusuunnitelma
Tiettyyn työvaiheeseen liittyvä laatusuunnitelma.
Urakan laatusuunnitelma (sopimuskohtainen laatusuunnitelma)
Urakkaan kuuluvien kaikkien suoritusten kattava laatusuunnitelma.
Urakoitsija
Tilaajan sopimuskumppani, joka on sitoutunut aikaansaamaan sopimusasiakirjoissa määritellyn työntuloksen.
Uusiomateriaali
Ylijäämämaat, lievästi pilaantuneet maat, vanhojen maarakenteiden materiaalit, teollisuuden sivutuotteet tai jätteet, joita voidaan käyttää maarakentamisessa.
Vaarallinen jäte
Jäte, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus) (Jätelaki 646/2011).
Vaatimustenmukaisuus
Kelpoisuus on rakennussuunnitelmassa asetettujen rakenteen tai materiaalien vaatimustenmukaisuuden täyttymistä. Vaatimustenmukainen tuote tai materiaali täyttää standardeissa esitetyt vaatimukset. Rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamismenettelyt on kuvattu MaaRYLin liitteessä 21.
Valuasfaltti (VA)
Tiivistyy vettä läpäisemättömäksi päällysteeksi ilman jyräystä ja soveltuu erityisen hyvin käsilevitykseen. Valuasfaltin suunnittelussa pyritään siihen, että sideaine täyttää kiviaineksen tyhjätilan kokonaan. Käytännössä normaalipaksuisen valuasfaltin tyhjätila on yleensä alle 2 tilavuusprosenttia.
Vedenläpäisevyyskerroin k
Pinta-alayksikön suuruisen poikkileikkauksen kautta aikayksikössä virtaavan veden määrä hydraulisen gradientin ollessa 1, jos veden oletetaan kulkevan koko poikkileikkauksessa.
Vieraslaji
Kasvi, eläin tai muu eliölaji, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Haitalliset vieraslajikasvit voivat levitä ympäristöön ja uusille kasvupaikoille tahattomasti kasvijätteen ja maa-ainesten mukana. Haitallisten vieraslajikasvien torjunnassa ja siinä syntyvän kasvijätteen käsittelyssä on tärkeää estää haitallisten vieraslajien leviäminen luontoon.
Viheralue
Kuormittamattomat piha-alueet, kuten nurmikot, istutusalueet ja muut alueet, joilla ei liikuta ajoneuvoilla. Alueille voidaan sallia alemmat tiiviys- ja kantavuusvaatimukset kuin ajoneuvoilla liikennöidyille alueille.
Viiteasiakirja
Asiakirja, johon sopimus- tai muussa tilaajan, urakoitsijan tai tuotevalmistajan asiakirjassa on viitattu.