1 Selvitykset purkutyön edellytyksistä
Purkuhankkeen suunnitteluvaiheessa rakennushankkeeseen ryhtyvä teettää asianmukaiset selvitykset, jotta purkamisluvan tai korjausrakentamishankkeissa rakennusluvan hakemista varten saadaan riittävät tiedot. Tietoja hyödynnetään myös hankkeen suunnittelussa ja purkutöiden toteutuksessa. Purkutöiden laajuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon rakennuksen ja rakenteiden korjausmahdollisuudet sekä rakennussuojelunäkökulma. Ensisijaisesti tulee pyrkiä korjaamaan tai muuttamaan rakennus uuteen käyttötarkoitukseen soveltuvaksi.
Kohteen ominaispiirteet selvitetään tarvittavassa laajuudessa ja tehdään tarvittaessa rakennushistoriaselvitys (RHS). Rakennusvalvontaviranomaisen kanssa käytävissä ennakkoneuvotteluissa selvitetään tarvittavat asiakirjat ja luvan hakemisen edellytykset.
Rakenteiden ja teknisten järjestelmien toiminta, ominaisuudet, tarkoitus, lujuus, kunto ja kantavuus sekä rakennuksen aikaisempi käyttö ja mahdolliset jäämät selvitetään siten, että purkutyö voidaan tehdä turvallisesti aiheuttamatta haittaa tai vaaraa purkutyön vaikutuspiirissä olevien terveydelle taikka ympäristölle sekä aiheuttamatta vahinkoa omaisuudelle. Suojelukohteissa rakenteiden tutkimista ja näytteiden ottoa varten tehtävien rakenneavausten paikat hyväksytetään suojeluviranomaisella.
Selvitetään rakennuksen, tontin ja purkamisen vaikutuspiirin erityispiirteet: suojelu, kulttuurihistorialliset arvot ja mahdolliset suojelumääräykset.
Tarvittaessa selvitetään kiinteistön luontoarvot ja sillä mahdollisesti esiintyvät vieraslajit (kasvit ja eläimet).
Viitteet
• E 1.1.2 Rakennuksen ominaispiirteiden selvitys, KorjausRYL
• E 1.1.3 Rakennushistoriaselvitys, KorjausRYL
2 Selvitykset purkutyön kohteessa ja vaikutuspiirissä
Rakennushankkeeseen ryhtyvä huolehtii, että
- purkutöiden vaikutukset käytössä oleviin rakennuksiin tai niiden osiin sekä purkutyön ympäristöön selvitetään, jotta haitallisten vaikutusten vähentäminen voidaan suunnitella ja toteuttaa.
- kohteessa olevat haitalliset aineet, uudelleenkäytettävät rakennusosat ja muut purkumateriaalit selvitetään.
Viitteet
• E 1.1.4 Haitta-ainekartoitus ja -tutkimukset
• E 1.1.5 Purkukartoitus
2.1 Rakennus- tai purkukohde
Selvitetään tarvittavilta osin mm.
- Säilytettävät ja purettavat rakennusosat
- Käytössä olevat tilat ja niiden hallinta sekä tiloissa olevat laitteistot
- sähkö-, putki-, johto- ym. järjestelmien sijainnit sekä niiden siirto-, tulppaus- ja purkutyön aikaisten väliaikaisratkaisujen tarpeet ja irtikytkentä
- Rakennusosien ja rakenteiden purkamisessa ja säilyttämisessä sekä työ- ja kulkureiteillä vaadittavat suojaukset ja tuennat
- Rakennukseen kuuluvien suurten säiliöiden, siilojen ja kaivojen tyhjentäminen sekä siirtoreitit tai purkaminen paikalla
- Kantavat ja jäykistävät rakenteet. Selvitys sisältää tarkastelut rakenteiden hyötykuormista, toiminnasta ja kestävyydestä sekä rakenteiden kuormitusten poistamisen tai siirtymisen vaikutukset. Varmistetaan, että selvityksissä on otettu huomioon mahdolliset pitkät jännevälit, elementtirakenteet, jännitetyt rakenteet sekä muut riskirakenteet ja näiden sekä teknisten järjestelmien materiaalivauriot. Ei-kantaville rakenteille, esimerkiksi kevyille väliseinille tai siteille, saattaa aiempien muodonmuutosten tai purkamisen yhteydessä siirtyä kuormia. Selvitetään niiden vaikutukset rakenteiden toimintaan ja kantavuuteen. Varmistetaan purkutyökaluston ja purkujätteen siirtoreittien kantavuus.
- Rakennukseen ja kiinteistön käyttöön liittyvien vuokra-, käyttöoikeus- ja hallintasopimusten irtisanominen sekä mahdolliset vaikutukset kokonaispurkuhankkeen hankkeen aikatauluun.
- Aikaisemmin tehdyt selvitykset, esimerkiksi rakennushistoriaselvitys.
- Rakennuksen muutoshistoria ja tontin käyttöhistoria.
2.2 Purkukohteen ympäristö
Selvitetään tarvittavilta osin mm.
- rakennuspaikan erityispiirteet purkutyön ympäristövaikutusten hallintaan ennalta (pöly, melu, tärinä)
- pohjaveden pinnan taso sekä I- ja II-luokan pohjavesialueiden vaikutukset purkutyöhön
- hulevesien hallinta tarvittaessa
- purkutyön vaikutukset viereisiin rakennuksiin ja tiloihin, esimerkiksi naapurirakennusten kiviladonta- tai puupaaluperustuksiin, palo-osastointeihin, vedeneristyksiin sekä teknisiin järjestelmiin
- säilytettävän rakennuksen tai rakenteiden näkökulmasta määritetyt olosuhdevaatimukset (pöly, tärinä, lämpötila, kosteus, vakaus) ja niiden seuranta purkutyön aikana
- kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset sekä mahdollinen Ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus
- katualueen tai muun kiinteistöön liittyvän alueen vuokraustarve.
2.3 Purkumateriaalien siirrot ja jätehuolto
Selvitetään tarvittavilta osin mm.
- purkutyön vaikutuspiirissä olevat kulkureitit, joihin kuuluvat myös purkujätteiden siirrossa tarvittavat reitit rakennuksessa ja rakennuksen ympäristössä
- purkutöiden vaatima tilatarve, otetaan huomioon myös purkutyömaan jätehuolto.
Viitteet
• RT 103321 Ympäristönsuojelulaki. Suomen säädöskokoelma 527/2014
• RT TEM-21660 Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015
• RT 103418 Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021
• RT STM-21419 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Suomen säädöskokoelma 205/2009 muutoksineen
3 Purkuhankkeen suunnitelmat
Kokonaispurkuhankkeet ovat lainsäädännön näkökulmasta rakennushankkeita, ja ne suunnitellaan ja valvotaan vastaavasti kuin rakennushankkeet.
Korjausrakennushankkeessa purkutyövaiheen suunnittelun lähtötiedot varmistetaan ja tarvittaessa selvitetään. Purkutyön suunnittelun lähtötietoina ovat muun muassa alkuperäiset toteutusasiakirjat, aiemmat selvitykset ja tutkimukset, aiemmat korjaus- ja muutossuunnitelmat, selvitykset rakennushistoriasta ja mahdollisista säilytettävistä ominaispiirteistä sekä rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
Purkutyölle laadittavista suunnitelmista selviävät riittävän yksityiskohtaisesti purkutöiden laajuus ja rajoitukset sekä purettavat rakenteet ja materiaalit.
3.1 Vastuut suunnitelmista purkuhankkeessa
Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee hankkia purkutöiden suunnitteluun pätevä pääsuunnittelija sekä huolehtia siitä, että suunnittelutöihin varataan riittävät ja asiantuntevat resurssit. Pääsuunnittelijan tehtäväksi voidaan antaa myös purkamisluvan tai rakennusluvan hakeminen, jolloin pääsuunnittelijan tehtäviin kuuluu lupien hakemista varten tarvittavien tietojen ja selvitysten kerääminen sekä koordinointi yhdessä tilaajan kanssa.
Purkutöiden suunnittelijoilla tulee olla riittävä osaaminen purkutöiden erityispiirteiden huomioimiseen turvallisuuden, rakennussuojelun, ympäristöasioiden ja purkamisen kiertotalouden näkökulmista.
Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on velvoite selvittää purettavissa rakenteissa olevan asbestin laatu, määrä ja sijainti sekä sen pölyävyys sitä käsiteltäessä tai purettaessa ja huolehtia, että nämä tiedot kirjataan turvallisuusasiakirjaan.
Pääsuunnittelija vastaa toteutussuunnittelusta ja huolehtii hankkeen ajan siitä, että kaikki purkutyövaiheen suunnitelmat muodostavat osan hankkeen kokonaisuudesta siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten, suojeluperiaatteiden sekä hyvän rakennustavan (hyvän purkutavan) vaatimukset täyttyvät. Pääsuunnittelija tai erikoissuunnittelijat hankkivat suunnittelua varten tarvittavat lähtötiedot, ellei niitä ole rakennuttajan toimesta selvitetty. Pääsuunnittelija tai purkutöistä vastaava suunnittelija tarkastavat myös purkutyön toteuttajien tekemien rakentamisen tai purkamisen valmisteluvaiheen suunnitelmien vaatimustenmukaisuuden. Purkutyöhön ja sen suunnitteluun osallistuvat toimivat yhteistyössä suunnitelmien laadinnassa, varmistamisessa ja tarkentamisessa purkutyövaiheen aikana.
Päätoteuttaja tai hänen alaisuudessaan purkutöiden tekemisestä vastaava urakoitsija tekee purkamisen toteuttamista koskevat suunnitelmat eli purkutyösuunnitelman ja tarvittaessa muut suunnitelmat sekä laatii purkutöitä koskevan aikataulun. Mikäli purku-urakoitsija toimii päätoteuttajana, hän vastaa kaikkien tarvittavien purkutöiden toteutukseen liittyvien suunnitelmien tekemisestä. Suunnitelmat voivat tarkentua ja täydentyä purkutyön aikana, kun saadaan lisätietoa purettavista rakenteista, purkutyön vaikutuksista ja korjaustavoista. Päätoteuttajan ja purku-urakoitsijan tulee hyväksyttää tekemänsä suunnitelmat tarvittavilta osin pääsuunnittelijalla.
Kokonaispurkuhankkeet ja korjausrakentamisen hankkeet, joihin liittyy purkamista, eroavat toisistaan myös niitä koskevan suunnittelun osalta. Kaikissa hankkeissa purkamista koskevien suunnitelmien laadinnassa ja vastuunjaossa voidaan soveltaa kuvassa 1 esitettyä menettelyä.
3.2 Suunnitelmat
3.2.1 Purkutyöselostus ja siihen liittyvät erilliset suunnitelmat
Purkutyöselostus on suunnittelijan laatima asiakirja, jossa esitetään purkutyön toteutuksen kannalta tarpeelliset asiat ja vaatimukset lopputulokselle. Näitä ovat mm.
- lähtötiedot, (ks. luvut 1 Selvitykset purkutyön edellytyksistä ja 2 Selvitykset purkutyön kohteessa ja vaikutuspiirissä)
- purettavat rakenteet
- säilytettävät ja suojattavat rakenteet
- LVIS-järjestelmien katkaisukohdat ja -aikataulutus, tulppaus ja siirrot sekä niiden vaatimat työmaa-aikaiset järjestelyt
- rakenteiden vakavaus, kantavuus ja muut tarpeelliset asiat purettavien rakenteiden purkujärjestyksestä
- ehjänä purettavat rakennuksen osat, niiden suojaukset ja varastointi
- haitallisia aineita sisältävien rakenteiden purkaminen
- purkujätteitä koskevat vaatimukset ja tavoitteet
- ympäristövaikutusten hallinta (soveltuvin osin mm. pöly, melu, tärinä, hulevedet, vieraslajien poistaminen, luontoarvojen suojelu)
- purkutöiden kelpoisuuden osoittaminen sisältäen mm. säilytettävien rakenteiden kelpoisuuden ja purkumateriaalien kiertotaloustavoitteiden toteutumisen osoittamisen
- erityisosaamista vaativat työt (esimerkiksi rakennusosien tai pintojen konservointitarve ennen suojaamista)
- säilytettävien rakenteiden mittaaminen ja dokumentointi
- vaatimus urakoitsijan jätekirjanpidosta ja sen yhteenvedosta.
Lisäksi laaditaan tarvittaessa erilliset purkupiirustukset sekä erillinen tuenta- ja suojaussuunnitelma tai -piirros. Purkukohdekohtaisesti laaditaan veden- ja kosteudenhallintasuunnitelmat sekä lämpötilan- ja tärinänhallintasuunnitelmat sovitussa laajuudessa.
Riittävä suojauksen taso määritetään rakennusosiin, rakenteisiin ja pintoihin kohdistuvan mekaanisen rasituksen, kosteus-, lämpötila-, pöly- ja likarasituksen sekä palosuojauksen perusteella. Tapauskohtaisesti voidaan vaatia murtosuojausta. Suojauksen tasoon vaikuttavat myös muut rakennuksen ominaisuudet, esimerkiksi sijainti, muoto ja koko sekä rakennusosien, rakenteiden ja pintojen vaurioitumisherkkyys.
Suojelukohteissa suunnitelmissa esitetyt suojausten yksityiskohtaiset toteutustavat hyväksytään joissakin tapauksissa tehtyjen mallien perusteella. Ohjeita rakennusosien työmaa-aikaiseen suojaukseen esitetään Museoviraston korjauskortissa 21 Rakennusosien työmaa-aikeinen suojaus.
Suojausten suunnittelussa varmistutaan yleisten toimintavaatimusten lisäksi suojausten ehjänä säilymisestä, kulkureittien suojausten kuormituskestävyydestä sekä suojausten asentamisesta ja poistamisesta suojattavaa rakennusosaa, rakennetta tai pintaa vaurioittamatta. Suojausten ja tuentojen kuntoa sekä toimivuutta seurataan päivittäin ja viikkotarkastuksissa. Tarvittaessa käytetään teknisiä mittaus- tai valvontavälineitä. Sääsuojausten asentaminen, tuenta ja kiinnitys suunnitellaan valmistajan ohjeiden, sääolosuhteiden, vuodenajan ja työnaikaisen rasituksen mukaan.
3.2.2 Purku-urakan urakkaohjelma
Purku-urakan urakkaohjelma on rakennuttajan laatima purkutyötä koskeva kaupallinen asiakirja. Urakkaohjelmassa esitetään ainakin seuraavat asiat:
- kohdetiedot
- tiedossa olevat turvallisuusnäkökohdat, kuten terveydelle haitalliset aineet kohteessa (turvallisuusasiakirja)
- purkutyön vaativuus
- purkukartoituksen perusteella asetetut tavoitteet purkamisen kiertotaloudelle
- ilmoitukset ja luvat
- purkutyön aikataulu
- kaupalliset ja muut sopimusasiat.
3.2.3 Purkutyösuunnitelma
Purkutyösuunnitelma on päätoteuttajan laatima asiakirja, jossa esitetään purkutyön toteutus kohteessa ja purkutapa rakenteittain tai työvaiheittain. Purkutyösuunnitelman voi laatia myös purku-urakoitsija. Asbestia ja muita haitallisia aineita sisältävien rakenteiden osalta niitä koskevan purkutyösuunnitelman laatii yleensä haitta-ainepurkutyön suorittava urakoitsija. Purkutyösuunnitelmassa esitetään purkutöissä käytettävät työtavat, työkoneet ja laitteet, haitta-aineiden purkamiseen ja muihin purkutöihin liittyvät ympäristön ja rakenteiden suojaustoimenpiteet sekä turvallisuusasiat ja niiden hallintatoimenpiteet. Lisäksi purkutyösuunnitelmassa tulee esittää purkujätteiden käsittelyyn liittyvät asiat, kuten jätteenkäsittely työmaalla, sille varatut alueet, kulkureitit, erilliskerättävät jätelajit ja niiden toimitusosoitteet sekä dokumentointiasiat. Purkutyön ympäristövaikutusten hallintatoimenpiteet tulee esittää myös urakoitsijan laatimissa suunnitelmissa.
Viitteet
• RT TEM-21660 Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015
• RT STM-21419 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Suomen säädöskokoelma 205/2009 muutoksineen
• RT 103418 Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021
• RT YM1-21639 Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä. Suomen säädöskokoelma 216/2015
• RT 103417 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)
• RT YM1-103341 Maankäyttö- ja rakennusasetus. Suomen säädöskokoelma 895/1999
• RT 10-11222 Talonrakennushankkeen kulku. Rakennushankkeen osapuolet. (LVI 03-10579, KH X4-00595)
• Ratu S-1221 Purkutöiden suunnittelu. Purkusuunnitelma ja purkutöiden tehtäväsuunnittelu
• 13 Rakennusten siirtäminen, RunkoRYL 2010
• MaaRYL 2010 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen maatyöt
• Purkutyöt -opas tekijöille ja teettäjille. Ympäristöministeriön julkaisuja 29:2019
• Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa. Hankintaopas. Ympäristöministeriön julkaisuja 31:2019