RYL hyvän rakennustavan määrittäjänä
Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset (RYL) tarjoavat kiinteistö- ja rakennusalan yhteisen laatukäsityksen avulla käytännön työkalun hyvän rakennustavan mukaiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Rakentamista koskevan lainsäädännön lisäksi rakentamista ohjaa hyvä rakennustapa. Sen perusteet löytyvät maankäyttö- ja rakennuslaista (117 §) ja rakennusurakan yleisistä sopimusehdoista (YSE 1998 1 §).
Myös Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 velvoittavat urakoitsijaa noudattamaan hyvää rakennustapaa. YSE-ehdoissa todetaan, että urakoitsijan tulee suorittaa sopimuksen mukainen tehtävänsä ammattitaidolla noudattaen voimassa olevia rakentamista koskevia säädöksiä ja hyvää rakentamistapaa.
Sopimuksia tehtäessä on sekä rakennuttajalla että urakoitsijalla oikeus olettaa, että yhteisesti tunnustettu hyvä rakennustapa on olemassa. Tämän tunnustaa muun muassa Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen, YSE 1998:n 15 §:n määräys: Jos sopimusasiakirjoissa ei ole mainintaa rakennustyölle tai sen osalle asetettavista vaatimuksista, kuten laadun, määrän tai suoritustavan osalta, urakoitsijan on neuvoteltuaan asiasta tilaajan kanssa noudatettava sopimusasiakirjojen samanlaisista tai rinnastuskelpoisista suorituksista antamia määräyksiä tai näiden puuttuessa vastaavanlaisissa rakennustöissä yleensä noudatettavaa menettelyä hyvän ja kunnollisen työntuloksen aikaansaamiseksi.
Korjausrakentamisessa hyvä rakennustapa edellyttää, että korjaussuunnittelu perustuu hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen riittäviin esiselvityksiin. Hyvää rakennustapaa edellytetään myös korjaustöihin liittyvissä purkutöissä.
Hyvän rakennustavan merkitys lainsäädännössä ja sopimuskäytännöissä on suuri. KorjausRYL määrittelee hyvää rakennustapaa viranomaismääräysten, standardien, alan ohjeiden ja hyvien käytäntöjen pohjalta. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL-julkaisu perustuu rakennusalan eri osapuolten yhteisymmärrykseen hyvän rakennustavan sisällöstä. Tämä on varmistettu työhön osallistuneiden toimikuntien laaja-alaisella kokoonpanolla ja yleisillä, avoimilla lausuntokierroksilla.
RYL-julkaisuissa ei voida tyhjentävästi luetella kaikkia hyvän rakennustavan kriteerit täyttäviä ratkaisuja, vaan hyvän rakennustavan edellyttämä taso voidaan saavuttaa myös tavalla, jota ei ole kuvattu RYL-julkaisussa. Lisäksi hyvän rakennustavan sisältö on muuttunut aikojen kuluessa. Se mitä ennen pidettiin hyvänä rakentamisena, ei välttämättä enää tämän päivän kokemusten ja tiedon valossa ole hyväksyttävissä.
RYL hankkeen asiakirjana
Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset (RYL) on laadittu helpottamaan hankekohtaisten asiakirjojen laadintaa. Hankekohtaisilla kaupallisilla asiakirjoilla tarkoitetaan rakennuttajan ja urakoitsijan välistä sopimussuhdetta määritteleviä asiakirjoja, esimerkiksi urakkasopimuksia. Hankekohtaisilla teknisillä asiakirjoilla tarkoitetaan sopimussuhteen kohdetta määritteleviä asiakirjoja, esimerkiksi rakennusselostuksia ja piirustuksia.
RYLin asema yleisenä teknisenä asiakirjana on samanlainen kuin Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen, YSEn asema yleisenä kaupallisena asiakirjana. RYLissä esitetään hankkeesta toiseen samanlaisina esiintyvät laatuvaatimukset, jotta niitä ei tarvitse joka kerta kirjoittaa auki uudestaan. Osapuolet voivat viittaamalla hankkeen asiakirjoissa RYLiin saattaa voimaan sen vaatimukset.
RYLin oikeusvaikutukset
Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 § edellyttää, että rakentamisessa noudatetaan hyvää rakennustapaa. Oikeudellisessa mielessä hyvään rakennustapaan vetoaminen ei ole mahdollista ilman huolellista argumentaatiota ja suhteellisen tarkkaa taustatietoa rakentamistavasta kyseessä olevassa yksittäistapauksessa.
Riitatilanteissa tuomioistuin voi joutua ratkaisemaan, mitä kyseisessä hankkeessa on pidettävä hyvänä menettelytapana kelvollisesta työsuorituksesta. Tällöin tuomioistuimen jäsenten rakennusteknisen asiantuntemuksen apuna on Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL, joka on käytännössä toistuvasti todettu yhdeksi hyvän rakennustavan parhaista kirjallisista lähteistä.
Teoksen laadinnan aikainen säädöstilanne
KorjausRYLin laatuvaatimuksissa on otettu huomioon syksyllä 2017 voimassa olleet lait ja viranomaismääräykset. Teos on kirjoitettu tilanteessa, jossa useat rakentamista koskevat säädökset ovat muutosvaiheessa.
Rakentamista koskevat asetukset on ollut tarkoitus uudistaa vuoteen 2018 mennessä vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (958/2012) mukaisesti. Aiempia Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita voidaan siirtymäajan puitteissa soveltaa, kunnes uudet säännökset on annettu. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut rakentamista koskevan sääntelyn selkeys sekä sen soveltamisen yhtenäisyys ja ennakoitavuus. Uudistuksen yhteydessä on sääntelyä myös tarkoitus vähentää. Uusien asetusten on määrä korvata esimerkiksi seuraavat Suomen rakentamismääräyskokoelman osat:
• C1 (1998) Ääneneristys ja meluntorjunta, määräykset ja ohjeet
• C2 (1998) Kosteus, määräykset ja ohjeet
• D2 (2012) Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet
• E1 (2011) Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet
1.1.2018 astuvat voimaan esimerkiksi seuraavat asetukset:
- Ympäristöministeriö asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä
- Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta.
Korjausrakentamisen erityisluonne
KorjausRYL Julkisivut on RYL-julkaisujen toinen nimenomaan korjausrakentamiseen tarkoitettu julkaisu. Aiemmin ilmestynyt KorjausRYL Esiselvitykset ja purkaminen esittää laatuvaatimukset korjaushankkeessa tarvittaville esiselvityksille. Onnistuneen korjaushankkeen edellytyksenä on, että korjaussuunnittelussa on käytettävissä riittävät lähtötiedot. Korjaushankkeessa tarvittavat esiselvitykset vaihtelevat tapauskohtaisesti.
Korjausrakentaminen poikkeaa monin tavoin uudisrakentamisesta. Vanha rakennuskanta poikkeaa nykyisestä rakentamisesta rakenteiltaan, rakennusmateriaaleiltaan, teknisiltä järjestelmiltään ja arkkitehtuuriltaan. Korjausrakentamiseen kuuluu myös yllätyksellisyys. Korjaustöiden edetessä tehdyt havainnot voivat pakottaa muuttamaan tehtyjä suunnitelmia.
Perinteisesti rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat koskeneet uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet. Rakentamista koskevien määräysten soveltaminen on tarkoitettu joustavaksi. Moni asia jää viime kädessä paikallisen viranomaisen harkinnan varaan. Korjausrakentamisen viranomaiskäytäntöjä onkin viime vuosina pyritty yhtenäistämään (www.korvo.fi Korjausrakentamisen viranomaisohjaus). Ensimmäinen nimenomaan korjausrakentamista koskenut määräys oli ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (2013). Rakentamismääräys- kokoelman uusista osista käy suoraan ilmi, koskevatko ne uuden rakennuksen rakentamista vai rakennuksen korjaus- tai muutostyötä. Esimerkiksi 1.1.2018 voi- maan astuvaa rakennuksen ääniympäristöä koskevaa asetusta, joka korvaa rakentamismääräyskokoelman osan C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, sovelletaan ensisijaisesti uudisrakentamisessa. Korjausrakentamisessa ja rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa rakennuksen ääniympäristöä koskevat vaatimukset määräytyvät lähtökohtaisesti aina rakennuksen valmistusaikana voimassa olleiden säädösten mukaisesti.
Kaikkien uudisrakentamisen määräysten ja ratkaisujen käyttäminen korjauskohteissa aina sellaisenaan ei siis ole viranomaisvaatimus tai tarkoituksenmukaista. Pyrittäessä säilyttämään vanhan rakennuskannan ominaispiirteitä voi olla tarpeen noudattaa hienovaraisen korjaamisen tai jopa restauroinnin periaatteita.
KorjausRYL Julkisivut -julkaisun rakenne
KorjausRYL Julkisivut -julkaisun jäsentely poikkeaa aiempien, ensisijaisesti uudisrakentamiseen tarkoitettujen RYL-julkaisujen rakenteesta. Sisältö jäsentyy ensisijaisesti korjattavana olevan rakennusosan mukaisesti. Jäsentelyn pohjana ovat Talo 2000 -hankenimikkeistössä määritellyt rakennusosat, jotka kuuluvat luokkiin 124 Julkisivut ja 125 Ulkotasot. Kutakin rakennusosaa koskevat laatuvaatimukset on jäsennelty lisäksi seuraavasti:
• korjattavan rakennusosan rakennetyyppi (esim. kivirakenteinen rapattu ulkoseinä)
• korjausperiaate (säilyttävä / peittävä / purkava korjaus).
Säilyttävä korjaus: alkuperäinen rakennusosa kunnostetaan.
Peittävä korjaus: alkuperäinen rakennusosa jää uusien rakenteiden alle.
Purkava korjaus: alkuperäinen rakennusosa puretaan kokonaan tai osittain ja korvataan uusilla rakenteilla.
• korjaustapa (esim. rappauksen pinnoitus ja paikkakorjaus).
Julkaisun keskeisen sisällön muodostavat kullekin korjaustavalle esitetyt rakennus- töiden laatuvaatimukset. Ne on jaettu seitsemään alakohtaan.
- Korjausta edeltävät tutkimukset ja selvitykset
- Työmaa ja lähiympäristö
- Purkaminen
- Tuotteet ja lisätarvikkeet
- Säilytettävä rakenne
- Korjaaminen
- Valmis työ.
Vaatimukset – ohjeet – viitteet
Kustakin korjaustavasta on esitetty rakennustöiden laatuvaatimuksia ja niihin liittyviä ohjeita sekä suunnittelussa huomioon otettavia asioita. Vaatimuksissa kuvataan korjausrakentamisen hyvä rakennustapa. Ohjeissa on esitetty vaatimuksiin liittyvää opastavaa aineistoa ja eräitä keinoja täyttää vaatimukset. Kunkin luvun lopussa olevissa viitteissä on lueteltu julkaisuja, joihin esitetyt vaatimukset pohjautuvat tai joissa on aiheeseen liittyvää lisätietoa. KorjausRYLin vaatimuksissa on viittauksia muihin julkaisuihin, kuten viranomaismääräyksiin, standardeihin ja alan ohjeistuksiin. Näistä julkaisuista noudatetaan aina voimassa olevaa versiota.
KorjausRYLin käyttö rakennushankkeessa
KorjausRYL keskittyy tavanomaisen rakennuskannan korjaamiseen. Monia esitetyistä laatuvaatimuksista voidaan soveltaa suojeltuihin arvorakennuksiin, mutta niiden erityiskysymyksiin ei syvennytä. Teoksessa ei tarkastella laajemmin sisäilmaongelmaisen tai kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaamista.
• Rakennuttajalle julkaisu avaa hyvän rakennustavan käsitettä korjaushankkeessa
ja antaa konkreettisia työkaluja vaatimusten asettamiseen suunnittelulle ja toteutukselle.
• Suunnittelija voi käyttää KorjausRYLiä suunnitteluasiakirjojen laadinnan pohjana tai viitata haluamaansa KorjausRYLin lukuun. Suunnitteluasiakirjoja ovat muun muassa rakennusselostus ja sen liitteenä olevat tarkemmat selostukset kuten maalaustyöselostus.
• Urakoitsija voi käyttää KorjausRYLiä omaan laadunvarmistukseensa.
• Valvojat ja viranomaiset voivat varmistaa, että toiminta on hyvän rakennustavan mukaista.
KorjausRYL tarjoaa rakennushankkeen osapuolille yhteisen käsityksen hyvästä rakennustavasta.
Korjaustavan valinta ja korjaustöiden laatu
Julkisivukorjauksen tavoitteet muodostuvat painotuksiltaan vaihtelevien korjaus-, muutos- tai suojelutarpeiden, kiinteistöstrategian ja lähtötietojen sekä muiden reunaehtojen pohjalta. Korjauksiin valitaan tavoitteita parhaiten toteuttava korjausperiaate ja -tapa tai niiden yhdistelmä. Julkisivukorjaukseen liittyvien muiden rakenteiden tai talotekniikan korjausten tarve on otettava tarkasteluissa myös huomioon.
Korjaustyön tekniseen laatuun vaikutetaan sekä korjaussuunnittelussa että työn toteutusvaiheessa. Korjaussuunnittelussa määritetään miten korjaustyön onnistumista seurataan. Korjaustyön teknisen laadun varmistamiseen on esitetty KorjausRYLissä yleisiä korjaustöiden laatuvaatimuksia tavanomaisille julkisivun korjaus- tavoille. Korjaustavan valinta ja korjaustöiden laatu osana korjaamisen prosessia voidaan esittää kuvan 1 mukaisella kaaviolla, jonka sisältöä käsitellään tarkemmin seuraavassa.
Julkisivun korjaus-, muutos- tai suojelutarve
Kiinteistöstrategia ja kunnossapitosuunnitelma (PTS) Korjaustoimintaa ohjaa kiinteistöstrategia. Siinä kiinteistön omistaja määrittelee, mihin suuntaan, millä aikavälillä ja millä organisaatiolla kiinteistöä ylläpidetään,
käytetään, korjataan ja kehitetään. Kiinteistöstrategian avulla kiinteistön elinkaaren hallinta on suunnitelmallista.
Korjausvaihtoehtoja tarkasteltaessa huomioidaan omistajan kiinteistöstrategiassa asettamat tavoitteet ja vaatimukset. Tarkasteltaviin vaihtoehtoihin voi kuulua esi- merkiksi julkisivukorjausten kanssa samanaikaisesti tehtävät muut korjaukset tai äärimmäisissä tapauksissa koko rakennuksen purkaminen.
Kiinteistöstrategiaan liittyy tarkempi kunnossapitosuunnitelma (PTS), jossa yksittäiset korjaushankkeet ajoitetaan osaksi kiinteistön suunnitelmallista ylläpitoa ja kehittämistä. Julkisivukorjauksissa tyypillisiä korjausten laajuuteen ja tavoitteisiin liittyviä tekijöitä ovat
• viranomaismääräykset
• käyttäjien tai asukkaiden tarpeet
• käyttö- ja ylläpitokustannusten pienentäminen
• kiinteistön maineen parantaminen
• kiinteistön arvon ja tuoton parantaminen.
Kiinteistön suunnitelmallista ylläpito- ja korjaustarpeen määrittelyä palvelevat kiinteistön kuntoarvio sekä erilaiset kuntotutkimukset ja selvitykset mukaan lukien rakennuksen ominaispiirteiden selvitys tai rakennushistoriaselvitys.
Turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat välittömät korjaustarpeet
Lainsäädäntö asettaa velvoittavat reunaehdot kiinteistöjen ylläpidolle ja korjaamiselle. Rakennus ympäristöineen on pidettävä MRL 166 §:n mukaisesti sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Julkisivuissa välitön korjaustarve voi liittyä esimerkiksi seuraaviin osa-alueisiin:
• rakenteiden kantavuus ja varmuus
• rakenteiden kosteustekninen toimimattomuus ja sen seuraukset
• paloturvallisuus.
Rakenteiden ikääntyminen
Julkisivukorjauksen käynnistää usein rakenteiden tekninen ikääntyminen tai vaurioituminen. Joskus on tarkoituksenmukaista korjata tai uusia samassa yhteydessä myös liittyviä rakennusosia, vaikka niiden tekninen käyttöikä ei olisi vielä päättymässä. Rakennusosien käyttöikään voidaan usein vaikuttaa ennakoivalla kiinteistönpidolla ja muiden rakennusosien korjaamisella. Esimerkiksi pellityksiä ja veden- poistoa parantamalla voidaan vähentää julkisivun kosteusrasitusta.
Tekniset ja toiminnalliset muutos- ja parannustarpeet Julkisivukorjausten tavoitteena voi olla myös rakennusosan teknisen, toiminnalli- sen ja/tai esteettisen laatutason parantaminen. Tyypillisiä julkisivukorjausten yhtey-
dessä tehtäviä muutoksia ja parannuksia ovat esimerkiksi
• teknisten toimivuuspuutteiden poistaminen
• energiatehokkuuden parantaminen.
Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvan- varaisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. (MRL 117g §). Vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta:
1) rakennukseen, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä;
2) loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennukseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa;
3) määräajan paikallaan pysytettävään tai tilapäiseen rakennukseen, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta;
4) teollisuus- ja korjaamorakennukseen;
5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuun maatilarakennukseen, jossa energian- tarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus;
6) rakennukseen, jota käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan;
7) rakennukseen, jota suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010), kaavassa annetun suojelumääräyksen tai maailman kulttuuri- ja luon- nonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaiseen maa- ilmanperintöluetteloon hyväksymisen nojalla osana määrättyä ympäristöä tai sen erityisten arkkitehtonisten tai historiallisten ansioiden vuoksi siltä osin kuin sen luonne tai ulkonäkö muuttuisi energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä.
Julkisivukorjauksiin voi liittyä myös muita toiminnallisia parannustarpeita, joita ovat esimerkiksi
• maantasokerroksen, lähiympäristön, pihojen ja asuntojen yhteistilojen kunnostaminen
• sisäänkäynnin esteettömyys
• parvekkeiden käytettävyyden parantaminen laajentamalla tai lasittamalla ja puuttuvien parvekkeiden lisääminen.
Rakennuksen ominaispiirteet ja rakennusperinnön suojelutarve Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdit-
tava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai
kaupunkikuvaa turmella. (MRL 118§)
Jokaisen julkisivun ominaispiirteet heijastelevat oman aikansa rakentamistapoja,-tyylejä ja -säännöksiä. Ellei ole erityistä syytä, korjaustöiden yhteydessä pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään julkisivun alkuperäiset ominaispiirteet. Joskus tavoitteena voi kuitenkin olla rakennusteknisesti ja -taiteellisesti sekä toiminnallisesti epätyydyttävän rakennuskannan eriasteinen uudelleenmuokkaaminen nykyarkkitehtuurin keinoin.
Kiinteistön omistajien velvollisuus on huolehtia rakennusten rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä ja tilojen jatkuvasta käyttökelpoisuudesta. Rakennus voi olla suojeltu kaavalla, lailla tai asetuksella, joissa on esitetty suojelun tavoitteet. Suojelukohteissa lähtökohtana on alkuperäisten rakenteiden ja rakennusosien säilyttäminen ja korjaus.
Lähtötiedot ja reunaehdot
Kuntotutkimus ja muut selvitykset
Julkisivun kokonaisvaltainen kunnon tutkiminen on keskeinen osa korjaushanketta. Se vaikuttaa keskeisesti korjausten laajuuteen ja korjausperiaatteen sekä -tavan valintaan. Kuntotutkimuksen tarkempi sisältö ja laajuus sekä tarvittavat muut selvitykset vaihtelevat kohdekohtaisesti. Niihin vaikuttavat muun muassa
• rakennuksen ikä
• korjaus- ja muutostyöhistoria
• mahdollisesti havaitut vauriot ja niiden vaikutukset muihin rakenteisiin, järjestelmiin tai sisäilmaan
• tekniset parantamistarpeet (esimerkiksi energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksien selvitys).
Julkisivun korjaushankkeen teknisiä esiselvityksiä on käsitelty KorjausRYL Esiselvitykset ja purkaminen -julkaisun luvuissa
• E 1.1.1 Kiinteistön kuntoarvio
• E 1.1.4 Haitta-ainetutkimukset
• E 1.2.4 Betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kuntotutkimus
• E 1.2.5 Kivirakenteisten rapattujen julkisivujen kuntotutkimus
• E 1.2.6 Tiilipintaisten muurattujen julkisivujen kuntotutkimus
• E 1.2.7 Levyjulkisivujen kuntotutkimus
• E 1.2.10 Ikkunoiden kuntoarvio.
Teknisen kuntotutkimuksen lisäksi kohteen lähtötietoja on arvorakennuksissa usein tarpeen selvittää rakennushistoriaselvityksellä. Tavanomaisemmissa kohteissa soveltuu käytettäväksi rakennuksen ominaispiirteiden selvitys, joka on uusi rakennushistoriaselvitystä kevyempi menettely. Näitä selvityksiä on käsitelty KorjausRYL Esiselvitykset ja purkaminen -julkaisun luvuissa
• E 1.1.2 Rakennuksen ominaispiirteiden selvitys
• E 1.1.3 Rakennushistoriaselvitys (RHS).
Korjaussuunnittelun reunaehtoja
Viranomaissäännökset ja -ohjaus
Korjausrakentamisessa korjausajankohdan rakentamissäännöksiä joudutaan so- veltamaan tapauskohtaista harkintaa käyttäen. Näin rakennuksen ovat parhaiten sovitettavissa rakennuksen ominaisuuksiin ja erityispiirteisin.
Valtakunnallisten rakentamismääräysten lisäksi julkisivun korjaushanketta ohjaa- vat kaavakohtaiset asemakaavamääräykset ja rakennusvalvonnan ohjeet. Niissä annetut määräykset voivat kohdistua esimerkiksi
• julkisivurakenteiden ääneneristävyyteen (melu)
1.1.2018 voimaan astuvan rakennuksen ääniympäristöä koskevan asetuksen mukaan rakennuksen ääneneristystä, melun- ja tärinäntorjuntaa, ääniolosuhteita sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita ei saa rakennuksen korjaus- tai muutostyössä heikentää.
• kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluun.
Eräille alueille on lisäksi laadittu alueellisia korjaustapaohjeita, joissa esitetään suositeltavia ratkaisuja julkisivukorjauksiin.
Eräille alueille on lisäksi laadittu alueellisia korjaustapaohjeita, joissa esitetään suo- siteltavia ratkaisuja julkisivukorjauksiin.
Teknisiä reunaehtoja
• alkuperäisten rakenteiden vaurioitumisaste
• rakenteisiin vaikuttavat sääolosuhteet ja muut ympäristötekijät
• aiemmin tehdyt korjaukset
• korjauksen toteutettavuus ja sen onnistumiseen liittyvät riskit (esimerkiksi kiinnikkeiden ankkurointimahdollisuus säilytettävään rakenteeseen, säilytettävän rakenteen lujuus ja lujuudenvaihtelut sekä mitta- ja sijaintipoikkeamat)
• ulkoseinien muuttavan korjauksen vaikutus rakenteen tekniseen toimivuuteen
(esimerkiksi rakennusfysikaalinen toiminta, ääneneristävyys, matkaviestinten kuuluvuus)
• muuttuvan ilmaston vaikutukset rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan
• liittyvien rakenteiden tai järjestelmien korjaustarve
• korjatun rakenteen terveellisyys ja turvallisuus
• paloturvallisuus.
Taloudellisia reunaehtoja
• korjauksen vaikutus rakennuksen arvoon ja tuottoon
• investointi- ja elinkaarikustannukset
• korjauksen kesto ja haitat kohteen käytölle.
Korjaukselle suunniteltu käyttöikä
Korjaukselle suunniteltu tekninen käyttöikä vaikuttaa oleellisesti korjausperiaatteen ja -tavan valintaan. Eri korjaustapojen tekniseen käyttöikään vaikuttavat myös rakenteen vaurioitumisaste ennen korjaustoimenpiteitä. Korjaustavan valintaan vaikuttavat siten myös teknistaloudelliset tarkastelut eri korjaustavoilla saavutettavasta julkisivun jäljellä olevasta käyttöiästä suhteessa korjauksen kustannuksiin.
Julkisivun ominaispiirteiden säilyttäminen
Vaikka rakennus ei olisi virallisesti suojeltu, korjattavan kohteen arkkitehtuurin ominaispiirteet on tunnettava, jotta voidaan arvioida tarve niiden säilyttämiseen.
Korjausperiaatteet ja korjaustavat
Julkisivun korjausperiaatteita on karkeasti ottaen kolme:
• säilyttävä korjaus ja siihen rinnastettavat tavanomaisen kunnossapidon korjaukset, joissa alkuperäinen rakennusosa kunnostetaan
• peittävä korjaus, jossa alkuperäinen rakennusosa jää uusien rakenteiden alle
• purkava korjaus, jossa alkuperäinen rakennusosa puretaan kokonaan tai osittain ja korvataan uusilla rakenteilla.
Korjausperiaatteiden soveltuvuus korjauksen tavoitteisiin arvioidaan tapauskohtaisesti. Päätöksenteon pohjaksi selvitetään eri periaatteiden vaikutukset koko rakennuksen toimintaan ja ominaisuuksiin sekä korjauksiin sisältyvät riskit. Lisäksi on otettava huomioon liittyvien rakenteiden ja talotekniikan korjaustarpeet. Julkisivun lämmöneristävyyden tai ilmanpitävyyden parantaminen edellyttää rakennuksen teknisten järjestelmien, kuten lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuuden ja perussäädön tarkistusta.
Kutakin korjausperiaatetta noudattavia korjaustapoja on yleensä useita, joista valitaan selvitysten jälkeen kohteeseen sopivin ratkaisu. Alla on lueteltu eräitä yleisimpiä korjaustapoja. KorjausRYLissä tarkemmin kuvattujen korjaustapojen yhteydessä on vastaava KorjausRYL-luvun numero sulkeissa. Näiden lisäksi on olemassa myös muita korjaustapoja.
Betoniulkoseinät
Säilyttävät korjaustavat
• julkisivusaumausten uusiminen (K 1245.1.3.1)
• maalauskäsittelyt (ks. MaalausRYL 2012)
• suojaava pinnoitus
• pinnoitus- ja paikkauskorjaus (laastipaikkaus) (K 1241.1.1.1).
Peittävät korjaustavat
• tuulettuva julkisivuverhous ulkokuoren päälle (K 1241.1.2.1)
• eristerappaus ohut- tai paksurappauksella ulkokuoren päälle (K 1241.1.2.2, K 1241.1.2.3)
• tuulettuva levyrappaus ulkokuoren päälle (K 1241.1.2.4)
• kuorielementit tai tiilimuuraus.
Purkavat korjaustavat
• ulkokuoren purku ja tuulettuva julkisivuverhous (K 1241.1.3.1)
• ulkokuoren purku ja eristerappaus ohut- tai paksurappauksella (K 1241.1.3.2, K 1241.1.3.3)
• ulkokuoren purku ja tuulettuva levyrappaus (K 1241.1.3.4)
• ulkokuoren purku ja tiilimuuraus (K 1241.1.3.5)
• ulkokuoren purku ja kuorielementit.
Kivirakenteiset rapatut ulkoseinät
Säilyttävät korjaustavat
• pinnoitekorjaukset ja huoltomaalaukset
• rappauksen pinnoitus- ja paikkauskorjaus (paikkarappaus) (K 1241.2.1.1).
Peittävät korjaustavat
• sovelletaan betoniulkoseinän korjaustapoja (K 1241.1.2).
Purkavat korjaustavat
• rappauksen purku ja uusiminen (K 1241.2.3.1).
Tiilipintaiset muuratut ulkoseinät
Säilyttävät korjaustavat
• julkisivusaumausten uusiminen (K 1245.1.3.1)
• vanhan tiilimuurin korjaus (K 1241.3.1.1).
Peittävät korjaustavat
• tiilimuurauksen rappaus ja pinnoittaminen
• sovelletaan betoniulkoseinän korjaustapoja (K 1241.1.2).
Purkavat korjaustavat
• kuorimuurin purku ja uusiminen (soveltaen K 1241.1.3.5).
Levyulkoseinät
Säilyttävät korjaustavat
• levyulkoseinän maalaus tai pinnoitus
• julkisivulevyjen vaihtaminen.
Purkavat korjaustavat
• levyulkoseinän purku ja uusiminen (K 1241.4.3.1).
Puuikkunat
Säilyttävät korjaustavat
• ikkunoiden maalauskäsittelyt (ks. MaalausRYL 2012)
• vanhan puuikkunan korjaus (K 1242.1.1.1)
• ikkunoiden lisä- tai vaihtopuitteiden asentaminen tai lasityypin vaihtaminen.
Purkavat korjaustavat
• ikkunoiden uusiminen kokonaan.
Puiset ulko-ovet
Säilyttävät korjaustavat
• ovien maalauskäsittelyt (ks. MaalausRYL 2012)
• vanhan puisen ulko-oven korjaus
Purkavat korjaustavat
• ovien uusiminen kokonaan.
Julkisivusaumaukset
Purkavat korjaustavat
• julkisivusaumausten uusiminen (K 1245.1.3.1).
Betoniparvekkeet
Säilyttävät korjaustavat
• maalauskäsittelyt (ks. MaalausRYL 2012)
• parvekelasitusten korjaus tai asennus
• suojaava pinnoitus
• betoniparvekkeiden pinnoitus-, paikkauskorjaus ja valukorjaus (K 1251.1.1.1).
Peittävät korjaustavat
• levyverhoukset.
Parvekkeiden purkavat korjaustavat
• parvekkeiden uusiminen kokonaan joko paikalla valaen tai elementteinä.
Liittyvien rakenteiden korjaukset ja talotekniikan järjestelyt
Julkisivukorjausten yhteydessä tehdään usein liittyvien rakenteiden korjauksia ja rakennuksen talotekniikkaan liittyviä järjestelyitä. Tavanomaisimpia julkisivujen korjauksiin liittyviä korjauskohteita ovat:
• erilaisten julkisivumateriaalien liitoskohdat
• ulkoseinän ja parvekerakenteiden liittymät
• ulkoseinän ja ikkunoiden liittymät
• ulkoseinän ja sokkelin liittymät
• katto- ja räystäsrakenteet
• vedenpoisto.
Talotekniikkaan liittyviä järjestelyitä ovat tyypillisesti
• korvausilmareittien lisääminen
• lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien säätö.
Korjaustöiden laatu
Hankkeen pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia siitä, että rakennus- ja erityissuunnitelmat muodostavat ristiriidattoman kokonaisuuden ja täyttävät laissa määrätyt säännökset ja määräykset sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Korjaustyön suunnitelmat yleensä täydentyvät työn edetessä.
KorjausRYL tarjoaa keinon kuvata korjaustöiden laatu suunnitelmissa mahdollisimman yksiselitteisesti. Laadunvarmistuksen on oltava suunnitelmallista ja yksiselitteisesti todennettavissa ja dokumentoitavissa. KorjausRYLissä on lisäksi käsitelty suunnitelma-asiakirjoissa esitettäviä seikkoja, jotka vaikuttavat keskeisesti korjaus- töiden laatuun.
Korjaustyömaan laatusuunnitelma
Laadun toteuttamisessa auttaa työmaan laatusuunnitelma. Laatusuunnitelmaan kootaan kaikki suunnitelmat, toimenpiteet, apuvälineet ja keinot, joilla korjauksen tavoitteet saavutetaan hyvän rakennustavan mukaisesti. Työmaan laatusuunnitelmassa määritellään kyseisellä työmaalla käytettävät tuotannonohjaus- ja laadun- varmistusmenettelyt.
Mallityöt
Tärkeä korjausrakentamisen laatutyökalu on mallityökäytäntö. Mallityön avulla luodaan lopulliset laatutavoitteet työstä ja työn ulkonäöstä ja tarkistetaan rakenteellisen toimivuuden vaatimukset. Julkisivukorjauksissa mallityön avulla voidaan yhteisesti hyväksyä esimerkiksi työssä käytettävät alustan korjaus-, paikkaus- ja vahvistustoimet, valmiin julkisivupinnan struktuuri, värisävy, pinnan tasaisuus ja muut oleelliset vaatimukset. Mallityö tehdään suunnitelluista työkokonaisuuksista samoilla menetelmillä ja käyttäen samoja materiaaleja kuin millä varsinainen työ tullaan tekemään. Mallityön tekeminen esitetään laatusuunnitelmassa.
Mallityön arviointimenetelminä voidaan käyttää työn tekemisen havainnointia, ulkonäön tarkastelua silmämääräisesti, kokeita ja mittauksia. Lisäksi voidaan käyttää visuaalista 3D-mallinnusta tai tietomallia. Mallityöstä tehdään muistio, joka liitetään työmaan asiakirjoihin. Varsinaista työtä tehtäessä toteutuvaa työn laatua ja lopputulosta verrataan mallityöhön. Mallityön tarkastaminen edellyttää, että osapuolilla on yhteinen näkemys, mitä ominaisuuksia työn tekemisessä ja valmiissa mallityössä tarkastetaan.
Korjaustöiden toteutus ja laadunvarmistus
Korjaustöiden toteutuksen aikana on tärkeää valvoa, että korjaussuunnitelmia ja -ohjeita noudatetaan yksityiskohtaisesti. Lisäksi varmistetaan toteutuksen aikana erityisesti, että
• mallityöt ja laadunvarmistuskokeet toteutetaan ja hyväksytetään asiakirjojen
mukaisesti
• piiloon jäävät rakenteet tarkastetaan ja dokumentoidaan
• työmaan tiedonhallinta ja tiedonkulku toimivat
• rakennuksen käyttäjät on otettu huomioon.
Jos korjaustyön yhteydessä havaitaan uusia tai odotettua laajempia vaurioita tai suunnitelmat eivät vastaa purettuja rakenteita taikka ovat muuten puutteellisia, tulee varmistua siitä, että korjaussuunnitelmia täydennetään niiden vaatimalla tavalla.
Täydentävät tutkimukset
Korjaushankkeissa on tavanomaista, että rakenteita purettaessa tulee vielä esiin uusia korjaustarpeita. Näitä tekijöitä ei voida täysin ennakoida, vaikka kuntotutkimukset ja korjaustarpeen laajuuden arviointi pyritäänkin tekemään kattavasti. Näissä tapauksissa voidaan joutua tekemään täydentäviä tutkimuksia korjaussuunnitelmien tarkentamiseksi.
Korjausten onnistumisen jälkiseuranta
Korjaustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan myös työn valmistumisen jälkeen suunnitelmien ja niissä esitetyn vastuunjaon mukaisesti. Seurattavien rakenteiden ja järjestelmien määrittely tehdään rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen paikannuskaavioineen. Jälkiseurantaan voi kuulua esimerkiksi rakenteiden ja tilojen olosuhteiden säännöllinen tarkistaminen määrätyillä mittauksilla ja toimintakokeilla tai jatkuvalla monitoroinnilla. Näitä voidaan lisäksi hyödyntää muun muassa rakennusmateriaalien jäljellä olevan käyttöiän arvioinnissa.
Kirjallisuutta
• Arvorakennusten käytettävyys ja hyvät korjauskäytännöt (ARVO). Työ- terveyslaitos, 2013
• by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet 2016. Suomen Betoniyhdistys r.y.
• Kerrostalon julkisivukorjaus. Julkisivun ominaispiirteet ja korjaustavan valinta. Suomen ympäristö 39/2009. Ympäristöministeriö.
• KorjausRYL Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Esiselvitykset ja purkaminen. 2016.
• Ohjeistus 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen betonijulkisivujen ja
-parvekkeiden kunnostamisesta. TKK-TRT-132, 2007.
• Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa. Ympäristöopas 39/2003, uusittu painos. Ympäristöministeriö. 2003.
• Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa. Opas. Teknolo- gian tutkimuskeskus VTT Oy, 2017.
• Ratu KI-6019 Korjaustöiden laatu KTL 2011.
• RT 10-11221 Talonrakennushankkeen kulku, 2016.